Kyllä tässä tulee vähän semmonen maanantaikappale-olo. Onkohan se ihan totta mitä äiti on kertonut että olen syntynyt tiistaina? Ei tämä mahan kipristely lopu ja niin paljon kun sitä on tutkittukin niin suurimmaksi osaksi on vaan todettu että jaa-a, mitään ei näy.
No, on mulla asiat paremmin kun kaverilla... eilen aamulla yövuorosta päästyään nukahti rattiin ja ajoi ojaan. Tänään sitten tullut jotain kohtausta ja osastolle ottivat yöksi, vaikka soitteli mulle että josko olisin sen luo mennyt häntä valvomaan yön yli.
Huomenna sitten jos sais taas aikaseksi jotain hyödyllistäkin.