Illalla sitten taas piti suunnistaa treffeille. Hehee. Mikäs siinä, saa olla toisen lähellä. Se on vaan niin jotenkin sopiva mulle. Paljon tuli taas juteltua mutta vähemmän nukuttua. Mä sentään jossain välissä nukahin, mutta kun heräsin niin tää vaan kattelee kännykällään uutisia. Hahaa. Kysyhän se sitten siinä sitäkin että onkos mulla nyt joku erityinen elämässäni tällä hetkellä... vastasin että ei nyt sillä lailla kyllä oo. Odotin että olis esittäny vielä jatkokysymyksen mutta eipä tietenkään. :D Onkohan se niin ovela että kysyy tollasta vaan siksi että mä olisin siinä luulossa että tästä vois tulla jotain vakavaa, kun se nyt tietää etten mä muuten jaksa... No myöhästyhän se sitten koulustansa tietenkin aamulla ja semmosta.
Tulin kotiin ja otin tietenkin päikkärit... nämä päivät menee kyllä liian nopeeta. Pakko alkaa oikeesti jotain tekemäänkin kun noi paperihommat ei tuolta mihinkään katoa. Ehkä sitä oppii tuolla toisessakin paikassa nukkumaan ettei menis aina koko seuraava päivä harakoille.
Eipä siinä, miksi ihmeessä mä menin lupaamaan eilen että pitäs tänään vielä liikenteeseen lähteä kattomaan kaveria? En kyllä jaksa... saa jäädä viikonloppuun. En mä voi joka yö hillua jossain.
Muutempa valtakunnassa kaikki hyvin.
