Nukkuminen meni taas yllättävästi liiallisuuksiin. Vaikka oli kello soittamassa niin meikäläinen käänsi vaan kylkeään. Auttakaa nyt jo...
No menin sitten kaupungille iltapäivällä, söin vähän jotain Wiklundilla ja katselin sateista toria ja sen ihmisiä. Sitten kävin kaupassa äitille ja nauratin sitä vähäsen. Sen jälkeen oli vielä käytävä hakemassa täytettä omaankin jääkaappiin. Pääsin kotiin, söin ja huomasin että johan se on iltaan ehtiny. Että kylläpä oli taas hyötyä tästäkin päivästä. No äitille ainakin. Huominen on kai kanssa vähän semmosta samanlaista, kauheesti pitäs lentää ja tehä eikä kuitenkaan silti mitään saa aikaseksi. On tää silti mielenkiintosta elämää kaikenkaikkiaan nyt. Lievästi sanottuna.