Nyt on sitten mielenkiintosia ja aika upeita päiviä takana. Tulihan se kaveri sieltä Rovaniemeltä asti sitten, perjantaina iltapäivällä oli täällä Turussa. Olihan se jännä tunne molemmin puolin, toisaalta jännäsi molempia ja toisaalta se oli vähän niinkun oltais vasta eilen nähty. Päivien ohjelmaan kuului Aboa vetus, Turun linna, elokuvat (sekä kotona että teatterissa), ruokailuja ravintoloissa, ja lisäksi sain ihanan violetin neuleen inka-kaupasta. Kyllä kelpasi. Musta alkoi tuntumaan että jonkunlaista sukulaissielua siellä on ja outo olo jäi vielä tänäänkin kun sen saattelin taas junaan kotiinsa päin.
No, nyt sitten pitäisi valmistautua pikavisiittiin Helsingin puolella.
Ei kai tässä just nyt muuta...