Näin se on helmikuukin jo alotettu ja töissähän nämä päivät menee, suurin osa viikosta ainakin. Vaikka mahtuuhan näitä vapaitakin tähän väliin. Siellä töissä sattuu ja tapahtuu ja päivät on yhä hullumpia, aina ei muista edes kontrolloida kovin hyvin omaa käyttäytymistään että se pysyisi mahdollisimman aikuismaisena ja ammatillisena... no, heittää siellä sitä huumoria onneksi muutkin.
Nyt vaan tossa yks päivä tuli vähän sellasta kylmää vettä niskaan erään henkilön taholta... mitäpä siihen voi sitten sanoa. Kaipa se siitä selviää että mikä on homman nimi noin niinkus oikeesti. Vähän tuntuu siltä ettei kaikki nyt ihan ole kunnossa ja huolissanikin olen.
Miehen oleskelulupapäätöksestä on nyt valitus lähtenyt menemään ja ai että kun mie rakastan tätä ainaista oottamista. Oota sitä, oota tätä, oota tuota. Oota kaikkea koko elämäsi. No siltä tämä vähän tuntuu mutta kaipa se kevät jotain uutta ratkasua asioihin tuo.
Eipä tässä muuta kun talven jatkoa... onneksi on hyvää musaa löytynyt taas mp3:een roppakaupalla...