IRC-Galleria

Niin se alkoi. Tultiin sisään, siellä sinä istuit tietokoneen ääressä, keltasessa takissasi ja selin meihin. Enhän mä sinuun kiinnittänyt huomiota. Tunnuit hiljaselta, vaihdettiin vain muutama sana. Tunnuit olevan enemmän kiinnostunut mesestä kuin mistään muusta. Sitten kun sä vihdoin nousit lähteäksesi, ja katsoit mua ensimmäisen kerran silmiin, tiesin että tekisin mitä vain saadakseni sinut. Me käteltiin hyvästiksi, ja änkytin jotain sen tapaista, että oli hauska tavata. Sun kasvoillesi levisi sellainen hymy, etten mä saanut enää sanaa suustani.
Kerran me lähdettiin kaikki samaa matkaa metrolle, ja mä roikuin tahallani muita jäljessä, että olisin ollu lähempänä sua. Mä kirjotin puhelimeeni viestin, että "don't tell anyone, but I think you are cute..." Sä katsoit viestiä, annoit mulle puhelimen takasin ja kysyit että mikäs tuollainen viesti on. Mä sitten hämilläni, että se on minulta sinulle. Sä väläytit taas sen hymysi, kosketit mua, ja laskit kätesi vähäksi aikaa mun olkapäälleni. Mä tärisin vielä puoli tuntia sen jälkeenkin.
Tulit taas käymään. Miedän piti tehdä muuttoa. Tavaroita kannettiin ristiin rastiin, ja mä näin sua aina ohimennen. Tultiin porraskäytävässä kahestaan vastakkain. "I just can't take my eyes off you, sorry...", mä änkytin sulle. Sä vaan nauroit ja jatkoit matkaa. Kun tavarat oli saatu melkein kannettua, sä kuiskasit mulle, että anna puhelimesi, niin saat mun numeron ja soitellaan. Mä meinasin pyörtyä ja sain hädin tuskin kaiveltua puhelimeni taskusta. Kukaan ei saanut nähdä, että mä sain sun numerosi. Illalla lähetin sulle viestin, ja sulta tuli heti viesti takasin.

Nyt me seurustellaan. Sain sen kenet halusinkin. Somebody stop me!!!
Jos MINULLE on käynyt näin, uskon että ihan jokainen voi saada sen mitä haluaa. Never say never. Koskaan ei saa luovuttaa.