IRC-Galleria

Vanhan sillan luona taas
poika rinnan tyttölasta
virran tahtoo ylittää,
Koskeen kuohuvaan
he varoo katsomasta,
edelleen he käsissään
pitää toisen kättä,
tahtoo empimättä
heikkoutta toisen ymmärtää,
empimättä tahtoo virran ylittää..

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee

Luvanneet on rakastaa,
he täällä toinen toistaan
vaikka polku pimeyteen
joskus kuljettaa,
silti vielä loistaa usko tiehen yhteiseen

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?

Matkallaan he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten
kun ilta viilenee..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten..

Matkallaan he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä..?

Siirrymme uuteen osoitteeseen. Mikäs sen mukavampaa. Uusi koti oottelee siellä, osa kalusteistakin on jo viety paikan päälle. Tästä tulee varmaankin ensimmäinen yö omassa uudessa kodissa.

Wish us luck for the new home. Welcome to visit us anytime!

Muuttamisiin

Siis kerrankin. Nyt on alotettu kotonakin muuttosiivous. Pitäisi jatkaa pitkin viikkoa, kunhan vaan ei töissä aina väsähtäisi niin kovasti. Mikä siinäkin on, kun ei edes pitkiä päiviä ole eikä raskaita hommia. No joutuuhan siellä juoksemaan pitkin kaupunkia, millon kävellen ja millon pyörällä. Ja tuossa loppuviikosta sovittiin että jatkan vielä tossa museolla ensi kuunkin. No eipä tarvi alkaa etsimään toista paikkaa.

Juhannus meni taas tältä vuodelta tutuissa merkeissä. Aika rauhallisesti. Tavallaan ainakin. Ens viikolla on sitten sitä muuttohommaa (pelottaa valmiiksi että miten kiire tulee) ja pitäis muistaa vaikka mitä kaikkea. No, kai se siitä.

Nyt on aika väsy. Pitää kai ottaa aika rennosti loppuilta.

I turn to you
like a flower leaning towards the sun
I turn to you
cause you're the only one
who can turn me around
when I'm upside down

I turn to you

Juhannus tulee joka kesä, halusi tai ei. Eihän siinä keskikesän juhlassa muuten mitään vikaa ole... mutta se alkoholi.
Se älytön läträäminen. Juhannuksena PITÄÄ ottaa. Juhannuksena KAIKKI MUUTKIN ottaa. Ei juhannusta ilman viinaa.
Sitten rähistään, mennään änkyrässä vesille ja hukutaan. Kyllä juhannus on kivaa.
Ja se RAUMANMEREN JUHANNUS. Mikseivät lopeta koko höskää? Älyttömin juttu ja "festari" mitä voi ikinä olla. Joka vuosi kuolee porukkaa, on tosi levotonta ja ei siellä mitään hyvää ole, musiikki korkeintaan. Niitä esiintyjiä on varmasti kiva katsella ihan livenä, mutta näkeehän niitä muuallakin. Yksinkertaisesti liian paljon porukkaa, liian levotonta porukkaa. Liian kännistä porukkaa joka ei ajattele mitään. Sitten heitetään henki vahingossa ja omaisille tulee suru vaikka juhannuksen pitäisi olla iloinen ja valoisa juhla. Minä en ole koskaan ollut raumanmeren juhannuksessa - ENKÄ MENE.

Tässä tämä käkätys. Tämä on mun mielipide tästä. Piste.

TURVALLISTA, RAUHALLISTA ja ILOISTA JUHANNUSTA.

On se ihmeellistä kun välillä ahistaa niin perusteellisesti kaikki ja välillä on paljon parempi olo. Töissä saa juosta ja päämuseo oli kuulemma kyselly mua töihin. Empäs tiedä sitten mitä työkkärissä sanotaan. Olis kai se mielenkiintonen paikka se päämuseokin.
Kaks kuppia kahvia. Apua, tärinää. Lujaa menee.
Yheksitoista töihin huomenna.

Oli ja meni. Oltiin iltaa istumassa mm. DU:ssa missä tietty aina näkee kaikkia mielenkiintosia henkilöitä ja asoita. Tuttuja oli jonkun verran. Jotkut morjesteli hyvinkin ilosesti ja se tuntui kivalta. Yksi taas ei halunnut taaskaan sanoa edes moroa saati mitään kuulumisia vaikka joskus piti yheksi yöksi ottaa minut viekkuun nukkumaan.
Noh, viikonloppu olis ja saa nukkua. N-U-K-K-U-A. Ihanaa. Ihaninta.
Ihmsen pää on niin mielenkiintonen vekotin, koskaan ei voi tietää mitä sen sisällä liikkuu.

Ajatuksen siivilleen saa jokin nousemaan
siivillään se liitelee ja etsii kauniimpaa
kuin mitä saa
jos vain odottaa