Niin, olen kai tyhmä, kun edelleen haluan vatvoa asioita ja turhaan hakata päätäni seinään.. Mutta äh. Olen nainen [tyttö]. Joten sallittehan sen minulle?
Oikeasti viimeiset kuusi päivää ovat olleet summattuna hyviä. Vaikka autolla ajellessa on kyllä ihan liikaa aikaa ajatella... Mutta ei ajatella haikeita asioita, vaan niitä hyviä:
Lauantaina Merin synttärit Laurin mökillä. Muistan kun olen ollut siellä ekaa kertaa. Oltiin tunnettu pojat vasta vähän aikaa. Ne oli menneet edeltä lämmittämään mökkiä. Kun me päästiin sinne, siellä paloi ihan mielettömän monta kynttilää. En ehkä silloin ois uskonut, että noi pojat jäis meidän elämään näin pitkäksi aikaa. Muistan senkin, kun sen mökin saunassa puhuttiin Mikon kanssa ennen mun Brasseihin lähtöä, että mitä, jos vuoden aikana M & L eroaiskin. Mutta onneksi niin ei ole koskaan käynyt, eikä meidän ole tarvinnut alkaa parittamaan ketään. Se oli muutenkin hyvä viikonloppu. Otettiin aurinkoa ja oltiin vaan. Ja muistan vapun 2002. Kun illalla istuttiin laiturilla ja katseltiin tähtiä. Ja mietittiin, että mistä tietää, että joku todella rakastaa jotakuta. Ja aamulla paistoi aurinko ja me syötiin aamupalaa ulkona ja leikittiin vesi-ilmapalloilla. Kyllä muistan sieltä monta muutakin hyvää muistoa. Tästä kerrasta jää myös varmasti monta hyvää muistoa. Mun ja Merin pienen pieni luistinrata jäällä ja tulin valastu avantopolku. Eikä siellä ollut kai koskaan ollut niin paljoa lunta, kuin nyt, ku ollaan siel oltu. Huussimatkakin tuntui niin ihanalta. Luminen polku, myrskäri ja lumiset kuuset.
Sunnuntaina kahvia Sarilla, uutta reittiä Järvenpäähän [enkä eksynyt yhtään!!] ja leikkikaverit S & A vielä illalla kyläilemässä. En osaa enää kuvitella Jamppaa ilman heitä.
Maanantaina eka harjoittelupäivä. Miljoona uutta asiaa. Mutta sinekin osasin eksymättä. Ja pidin heti paikasta.
Tiistaina harjoittelupv nro 2 ja reissu Ikeaan. Mukana jälleen S & A. Ostimme talouteemme yhden uuden irtoteejutskun, parvekkeelle pöydän, lehtitelineen ja kynttilöitä.
Eilen harjoittelupv nro 3. Sivulause, joka toi hyvän mielen ja uskoa siihen, että kyllä tästä harjoittelusta selvitään. Kävelyretki lasten kanssa. Jamppa on melkeimpä kodikasta aluetta sentään verrattuna sen päiväkodin alueeseen. Näimme sentään sorsia ja oravan. "Tyttöjenilta" meillä: Viisi minuuttia ennen Simpsonien loppumista minä, S, A ja Bärre istumme mun autossa parkkiksella, kuunnellaan yötä ja syödään jugurttirusinoita. Avaimien mukanakantaminen on yliarvostettua, kun Bärrellä kerran on niin kultainen henkilökohtainen Minttu, joka voi tuoda vara-avaimet.
Tänään harjoittelupäivä nro 4. Osaan jo aika paljon. Toivon ainakin niin. Siivousta ja hurjan paljon leipomista. Grilli-kauden avajaiset Eijalla. Rakastan kaikkia näitä hulluja ihmisiä. Tuoksuukin jo ihan keväälle.