IRC-Galleria

Jotkut sanovat ruotsin kielen opiskelun olevan tarpeellista kaksikielisessä maassa. Näin Kyrkslättläisenä voin sanoa, ettei kieltä edes rannikkoseuduilla paljoa käytetä. Ruotsin kieli on vielä turhempaa käytännössä kaikkialla muualla paitsi rannikolla. Kaksikielisyys ruotsalaisen vähemmistön ollessa minimaalinen on keinotekoinen asia. Rannikolla ruotsia saisi ollakin edes se pari perustavanlaatuista kurssia "Hej, jag heter Tuukka, jag kan inte prata svenska" -tyylillä, mutta muuten pakkoruotsi on todellakin sitä itseään - turhaa pakkopullaa. Sama pätee virkamiesruotsiin. Itärajalla tai Lapissa harvemmin tapaa ruotsalaisia, saatika sitten ruotsinkielistä palvelua tarvitsevia.

Jotkut sanovat ruotsin kielen opiskelun olevan yleishyödyllistä. "Onhan meillä pakkomatematiikkakin!" Ero piilee siinä, että matematiikkaa voi soveltaa kaikkialle, ja se on opetusohjelmissa kaikkialla sen hyödyllisyyden vuoksi. "Mutta pakkoenglantia ei voi soveltaa!" Ei ehkä voikaan, mutta siitä on hyötyä. Ruotsin opiskelusta ei. Englanti on universaali kieli, kun taas ruotsi rajoittuu pohjoismaihin, käytännössä vain osaan niistäkin.

Jotkut sanovat ruotsin kielen opiskelun helpottavan germaanisten kielten opiskelua. Totta, mutta miksei asiaa voisi ajatella toisin päin? Aloitetaan vaikka saksalla, ja luetaan haluttaessa sen jälkeen ruotsia. Kappas, germaanisten kielten lukeminen auttoi ruotsin opiskelussa! Miksi pitäisi aloittaa juuri ruotsin kielellä?

Jotkut sanovat ruotsin kielen vievän vain pari oppituntia, eikä sen poistamisesta olisi juuri mitään hyötyä. Lukiolaisen lyhyeseen ruotsiin kuuluu kolme vuotta ruotsia yläasteella ja muistaakseni neljä kurssia lukiossa. Oletetaan, ihan vain argumentin vuoksi, että tämä aika korvattaisiin argumentointisääntöjen ja -tapojen opettelemisella. Tämä johtaisi siihen, ettei tässäkään tekstissä kumottuja väitteitä olisi, koska fiksut ihmiset olisivat pohtineet asiaa, ja tajunneet, että pakkoruotsi on pelkästään aikaa ja vaivaa vievä, tökerön keinotekoinen instituutio.

Jeesushan on kuulemma ainut tie Jumalan luokse. Miten kävikään sitten sen maya-intiaanin, joka eli hyvän ja rakastavan elämän, kuoli vuonna 985, ikinä kuulematta Jeesuksesta? Entäpä kaikki muut maailman ihmiset, jotka ovat kuolleet ikinä kuulematta Raamatun sanaa? Joutuvatko he helvettiin, koska he eivät olleet ikinä kuulleet Raamatusta, Jumalasta yliluonnollisuuden käsitteenä, taikka Jeesuksesta eivätkä sen takia siihen uskoneetkaan?

Oikea vastaus ei ole automaattisesti, että "Kyllä he silti pääsevät taivaaseen, koska Jumala ottaa sen huomioon / he elivät hyvin / tms." Tahdon vastaukseksi suoraan Raamatusta tekstiä, joka selvästi osoittaa, että Jumalalla on looginen, toimiva suunnitelma näiden ihmisten varalta. Olisihan erittäin oletettavaa, että Jumala sisällyttäisi pyhään kirjaansa suunnitelmansa osan, jota ilman Jumalan toiminta vaikuttaisi meille epämoraaliselta ja suorastaan pahalta. Ainakin itse uskovaisenakaan en pitänyt tästä ideasta, ja nyt ateistina koko ajatus kuvottaa yhä enemmän.

Miten pitkälle olette valmiita menemään löytääksenne itsellenne rehelliset, omat mielipiteet asioista? Oletteko valmiita kyseenalaistamaan yhteiskunnan normit ja moraalin, jopa tutkimaan pelättyjä tabuja? Kokeillaan lähes kaikille tutulla esimerkillä: Rakkaus.

Varmaankin monille oikea rakkaussuhde on heteronormaativinen ja monoamorinen, eikä muita vaihtoehtoja haluta kokeilla. En kysykään "mitä haluat?", vaan kysynkin: "Oletko valmis hyväksymään seuraavat suhdemuodot, olettaen, että niiden suora vaikutus sinuun on marginaalinen?" Esimerkiksi suhteen harrastaja on ystäväsi tai muu vastaava tuttusi, jonka suhde kyllä näkyy sinulle selkeästi, mutta se ei juurikaan vaikuta sinuun muuten kuin mielipiteidesi aiheuttaman mahdollisen ahdistuksen kautta. Hyväksyisitkö seuraavat suhdemuodot?

Taso yksi: Ystäväsi on rakastunut eri ihonvärin edustajaan.

Taso kaksi: Ystäväsi on rakastunut saman sukupuolen edustajaan, tai ystäväsi on rakastunut transsukupuoliseen.

Taso kolme: Ystäväsi on rakastunut useampaan kuin yhteen ihmiseen ja elää heidän kanssaan polyamorisessa suhteessa.

Taso neljä: Ystäväsi on rakastunut lemmikkiinsä ja tahtoo elää suhteessa tämän kanssa (mutta ei sekaannu tähän seksuaalisesti, pervot).

Taso viisi: Ystäväsi on rakastunut sisarukseensa tai muuhun lähisukulaiseensa, ja heillä on vastuullinen seksisuhde.

Vastaukset:
Taso yksi: Rotujenväliset suhteet ovat nykyään hyväksyttäviä suurimmassa osassa maailmaa. Niissä ei ole mitään todistettuja haittoja, ja rotujenvälisten suhteiden asema onkin noussut suuresti niiden alkuperäiseen tilaan verraten.

Taso kaksi: Homoseksuaaliset suhteen kohtaavat homofobiaa, jopa riippumatta paikasta tai tilanteesta. Homoseksuaalisten suhteiden vainoaminen liittyy yleensä uskonnollisuuteen, joka onkin suurin homofobian levittäjä nykymaailmassa. Homoseksuaalisuudesta ei kuitenkaan aiheudu käytännössä muita haittoja kuin lisääntymishaluttomuus.

Taso kolme: Polyamorisia suhteita on menneisyydessä pidetty raakalaismaisina ja moraalisesti väärinä. Vastuullinen polyamoria on kuitenkin täysin toimiva suhdemuoto niille, jotka sitä haluavat. Polyamoria ei tietenkään sovi kaikille, mutta sitä haluaville se ei aiheuta juurikaan mitään haittoja.

Taso neljä: Eläimiinsekaantuminen on väärin, koska eläimet eivät osaa ilmaista seksuaalista tahtoaan ihmisille. Kuitenkin pelkkä lemmikkieläimen rakastaminen ilman seksuaalista toimintaa on täysin hyväksyttävää ja harmitonta. Monet eläinlajit, esimerkiksi delfiinit, papukaijat ja kädelliset ymmärtävät tunteita erittäin korkealla tasolla. Perinteisemmät kotieläimet, kuten kissat ja koirat, eivät ymmärrä tunteita yhtä hyvin, mutta ne voivat silti olla luotettavia ja ystävällisiä kumppaneita ihmiselle.

Taso viisi: Insesti on ollut yhteiskunnallinen tabu sen jälkikasvuun aiheuttamien negatiivisten vaikutusten vuoksi. Ennen ehkäisykeinoja sukulaisten välinen yhdyntä oli, ihan syystäkin, kiellettyä. Nykyiset ehkäisykeinot varmistavat, ettei jälkeläisiä saada ellei niitä haluta, joten edes niinkin kammoksutulla asialla kuin insestillä ei ole syytä olla harjoituskiellon kohteena.

Kyseenalaistakaan yhteiskunnan asettamat normit. Ajatelkaa laatikon ulkopuolella. Huomatkaa, miten ajattelunne laajenee ja pystytte olemaan yhä objektiivisempia ja parempia ajattelijoita. Nauttikaa.

Onko pakollisesta asevelvollisuudesta enää juurikaan käytännön hyötyä? Länsimaata kohti tehty hyökkäys on äärimmäisen epätodennäköinen. Se tuomittaisiin kansainvälisesti ja olisi käytännössä vähintäänkin poliittinen, ellei jopa käytännön, itsemurha. En voi rehellisesti uskoa että kukaan uskaltaisi hyökätä Suomen kimppuun. Kuitenkin epätodennäköisen hyökkäyksen tapahtuessa taisteltaisiin liian huonolla ja vähäisellä kalustolla vihollista vastaan. Yleinen asevelvollisuus ehkä hieman masentaa muita maita sen hyökkääjille aiheuttamien tappioiden takia, mutta käytännössä Suomen on pakko turvautua muiden maiden apuun.

Monet nuoret miehet eivät enää edes halua armeijaan. He eivät koe sitä hyödylliseksi "kasvattajana" tai "miehuusriittinä". Mielestäni Suomen kannalta hyödyllisempää sekä sodan että rauhan aikana olisi kaikille pakollinen ääritilanteisiin koulutus. Tähän sisältyisi esimerkiksi hätätilanteissa toimimisen harjoittelua ja ensiavun antamista. Halukkaat sen sijaan voisivat liittyä asevoimiin, palkkaa vastaan luonnollisesti. Tälläinen ratkaisu olisi sekä sukupuolisesti tasa-arvoinen että yleishyödyllinen.

Myöhäinen ajankohta: Pidän tekstin lyhyenä.

Ontologiassa tutkitaan olevaa. Ontologian yksi osa-alue on se, että pyritään määrittelemään esineitä ja asioita siten, että ne ovat olemassa tiettynä esineenä kun niillä on kyseisen tietyn esineen ominaisuudet. Esimerkiksi lohkare on lohkare, kun sillä on lohkareille yleisesti määriteltyjä ominaisuuksia.

Tähän liittyvä, mainitsemani dualismi tarkoittaa siis sitä, että asiat joko ovat kiviä tai eivät ole kiviä. Tämä usein haastetaan ajatuksella, että lohkarehan on lohkare vain, jos sillä on suuri koko. Entäs jos lohkare hioutuu pikkuhiljaa pienemmäksi? Onko se sama lohkare jos se on kiven kokoinen? Entäs jos se mahtuu jo nyrkkiin, tai katoaa hiekan sekaan? Ja jos se ei enää ole sama lohkare, missä kohdassa se muuttuu joksikin muuksi?

Itse ajattelen asiaa siltä kannalta, että asioilla on kyseiset, määritellyt ominaisuudet (Platon voisi pitää sanasta idea), jotka ovat enemmän tai vähemmän läsnä. Kun esimerkiksi lohkareen kokoa pienennetään, siitä tulee vähemmän ja vähemmän lohkare. Esimerkiksi jossain kohdassa jotkut epäilevät kappaleen lohkareutta ja kutsuvat sitä kiveksi, jotkut taasen sanovat sitä pieneksi lohkareeksi - tässä pisteessä lohkare on enää jonkin verran lohkare.

Kaikki ovat siitä samaa mieltä, ettei hiekanjyvä ole lohkare. Se kuitenkin jakaa enemmän ominaisuuksia lohkareen kanssa kuin esim. porkkana. Täten se on vähän lohkare, itse asiassa niin vähän, ettei sitä lohkareeksi voida kutsua, vaan sitä kutsutaan lohkareen sukulaiseksi, hiekanjyväksi. Kuuluu silti samaan ryhmään, toisin kuin porkkana, joka on jotain ihan muuta.

Mielipiteitä, argumentteja, ajatuksia? Itse en ole ehtinyt asiaa ajatella enempää kuin pari tuntia, kun tänään sen keksin, mutta se vaikuttaa kiintoisalta.

http://www.thetruthforyouth.com/standard/main.htm

'Nuff said.

"Jumala rakastaa homoseksuaaleja, mutta vihaa homoseksuaalisuutta!"
"Voinko minäkin muuttua?"

Katselin tässä Winx Clubia (älkää kysykö) ja ohjelmassa päähenkilöt keskustelivat jotain keijuihin uskomisesta. "Emme voi pakottaa ketään uskomaan, usko keijuihin kumpuaa syvältä sisimmästä!" Varmaan jotkut ohjelman katsojat uskovat keijuihin, ja vielä tarkemmin Winx Clubin antamaan kuvaan keijuista.

Hieman tarkempi ja todellisempi esimerkki: Kauan kuolleet Digiclipse-foorumit. Foorumin jäsenet uskoivat, aivan rehellisesti ja sinisilmäisesti, että Digimonista tuttu Digimaailma oli olemassa, ja että sen voisi löytää internetistä. 4Chanin ihanat ihmiset trollasivat foorumit kumoon kai joskus 2007-08.

Tämä todistaa, miten helppoa ihmiselle on uskoa siihen, mikä kuulostaa kivalta ja minkä halutaan olevan totta. Lisätään hieman monimuotoisempia mystisiä aspekteja ja otetaan lapsellisuus pois, ja näin saadaan aikaan maailmanuskonto, eikä vain lasten jakama harhauskomus.

Alkuperäinen ketjukirje:

1. kuukausi
Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.
2. kuukausi
Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.
3. kuukausi
Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.
4. kuukausi
Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.
5. kuukausi
Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?
6. kuukausi
Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!
7. kuukausi
Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?
Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos!

Vastaukseni:

Loppupuoli raskaudesta:
Äiti! Tunnistan äänesi! Älä itke niin paljon, minä olen täällä, minä rakastan sinua. Synnyn kohta. Nähdään pian!
1. vuosi
Äiti, toivottavasti olen sitä, mitä halusit. Vaikutat surulliselta. Minä yritän parhaani, mutta vaikutat välinpitämättömältä. En kuunnellut minua, kun sanoin ensimmäisen kerran "äiti".
2. vuosi
Olen nähnyt ulkona muiden lasten äitejä. Äiti, miksi sinä olet niin nuori? Olit korkeintaan kuusitoista kun synnyin. En kai minä tullut sinulle liian aikaisin? Anteeksi.
3. vuosi
Äiti, miksi otit minut pois päiväkodista ja löit minua? Kysyin vain, miksi minulla ei ole isää, toisin kuin kaikilla muilla lapsilla. Älä lyö minua, se sattuu...
4. vuosi
En itke enää. Jos itken, tulet lyömään minua, äiti. Olen varmaan syyllinen tähän kaikkeen. Et sinä minua muuten löisi. Olen huono lapsi. Anteeksi.
5. vuosi
Äiti, älä juo niin paljoa, sinulle tulee siitä paha mieli ja sinä lyöt minua... Äiti, anna minun halata sinua. En ole saanut halata ketään. Äiti, rakasta minua, edes hetken ajan. En taida kylläkään ansaita sitä...
6. vuosi
Äiti kertoi eilen, että kun hän oli vain 15-vuotias, hänet raiskattiin. Hän tuli raskaaksi, mutta ei saanut abortoida minua. Etsin sanat sanakirjasta ja aloin itkeä kovaan ääneen. Äiti ei tullutkaan lyömään minua vaan itkee viereisessä huoneessa. Minä pilasin meidän molempien elämät. Olisi paljon parempi jos olisin kuollut.
7. vuosi
Tänään on syntymäpäiväni. Makasin sängylläni, kun äiti tuli huoneeseeni ase kädessä ja ampui minua. Ennen kuin tajuntani sumeni lopullisesti, kuulin vielä toisen laukauksen ja äidin velton kehon kaatuvan lattialle. Hänen olisi pitänyt tehdä tämä minulle jo kuusi ja puoli vuotta sitten, kun en olisi vielä tuntenut mitään enkä pilannut kenenkään elämää.

'Nuff said, morons. Lopettakaa se tunteisiin vetoaminen.

Q: Onko evoluutio sattumaa?
A: Evoluutio ei ole sattumaa. Evoluutiolla tarkoitetaan hidasta lajin kehitysprosessia eteenpäin annettujen geenien ja niiden mutaatioiden vaikutuksesta. Näiden geenien "valinta" ei tapahdu sattumalta, vaan ympäristöön sopivimmat geenit selviävät useimmin ja parhaimmin.

Q: Miksi juuri parhaat geenit selviytyvät?
A: Parhaiden geenien omistajat selviävät paremmin ympäristössään, joten ne pystyvät myös siirtämään geenejään eteenpäin tehokkaimmin. Täten samat tekijät, jotka auttoivat kyseisten eliöiden selviytymistä, siirtyvät jälkikasvulle, joka on keskimääräisesti hieman tehokkaampi omassa elinympäristössään.

Q: Miksi evoluution mukana tulee joskus negatiivisia vaikutuksia? Esimerkiksi ihminen on heikko verrattuna gorillaan.
A: Ihminen on kokonaisuutena älykkyytensä vuoksi huomattavasti tehokkaampi kuin gorilla. Pystyasennon omaksuminen edisti lajimme aivojen kasvua, mutta siitä jouduttiin maksamaan hieman voimaa pois. Vaikka ihminen olisi kaikin puolin heikompi kuin gorilla, se pärjäisi silti paremmin luonnollisessa elinympäristössään. Jos näin ei olisi, jotkin muut, hyödyllisemmät geenit olisivat pärjänneet paremmin kyseisissä olosuhteissa ja johtaneet erilaiseen kehityshistoriaan.

Q: Jos evoluutio on totta, miksemme näe apinoita synnyttämässä ihmisvauvoja?
A: Evoluutio tapahtuu huomattavasti hitaammin. Apinat eivät voi saada ihmisvauvoja, olettaisin tälläisen päättyvän keskenmenoon. Kuitenkin niin voi hyvinkin tapahtua, että apinoista ihmismäisimmät selviytyvät parhaiten ja siten saavat yhä ihmismäisempiä jälkeläisiä, kunnes ihminen on oma lajinsa (PS: on jo tapahtunut - ihmisen ja muiden kädellislajien kantalajin ihmismäisimmät jäsenet selviytyivät tietyssä ympäristössä parhaiten -> ihminen, ennen pitkää).

Q: Jos evoluutio on totta, niin miten elämä syntyi?
A: Evoluutio ei liity elämän syntymiseen mitenkään. Elämän syntyminen, abiogeneesi, on erillinen tapahtuma, jonka seurauksena evoluutio lähti käyntiin. Kenelläkään ei ole varmaa teoriaa abiogeneesistä.

Q: Voiko evoluutio selittää ns. redusoimattoman monimutkaisuuden, eli että kaikkien elimen osien piti olla paikallaan ennen kuin elimestä oli mitään hyötyä?
A: Evoluutio ei voi selittää redusoimatonta monimutkaisuutta. Kuitenkaan esimerkkiä redusoimattomasta monimutkaisuudesta ei ole löydetty.

En poraudu syvälle aiheeseen, koska ei tarvitse tehdä sitä saadakseni pointtini esille.

Mielestäni maahanmuuttajilla on liikaa etuuksia. Samaa mieltä ovat nämä ns. "ISÄM MAAM PUOLUSTAJAT". Onko tämä maahanmuuttajien syytä? Ei. Voiko heitä syyttää tämän Suomen lain mukaisen rahanhankintakeinon käytöstä? Voi, muttei mielestäni sen enempää mitä yritysjohtajia voi veronkierrosta (28%? Yeah, right!).

Onko rasismi oikea keino muuttaa asioita? EI. Opetelkaa vaikuttamaan. Rasismi ja väkivalta eivät ole vaikuttamisen muotoja. Adressit, politiikka ja argumentit ovat.