IRC-Galleria

Minulla on - vai oliko minulla? - jokin muisto sinusta.

On kai välttämätöntä tulla toisen uniin silloin, kun toinen on unohtamassa tai ihan liian kiireinen muistaakseen, kuinka

aamusateessa sinä tarjosit minulle tupakkaa ja kaikki se hiljaisuus ja päiväkausien juominen ja unettomuus sai pohtimaan, että miksipä sitä oikeastaan menisi enää koskaan kotiin, sitähän voisi, minähän voisin vain seurata asfaltilla kuplivia jälkiäsi ja sisällä lämpimässä auttaa riisumaan sateesta kosteat vaatteesi ja etsiä kaikki syntymämerkkisi.

Kevät ja sinä tulet uniini. Kevät ja minä muistan sinut, muistan kaiken.

eilen sinä vielä
rakastunut
piirsit hampaillasi ihooni auringon
joka levitti punaisia säteitään pitkin solisluuta
kyynelkanavien joet muuttuivat järviksi kaulalla
kun eilen sinä vielä
muistit miltä tuntuu olla jonkun toisen suonissa

eilen sinä vielä
muistit
raukeissa sormissa hengitys loppuu
katkeaa
loppuu, alkaa taas
ja minä olin varjokuva jota sinä
verkkaan liikutit itseäsi vasten kunnes
joku sytytti valot
eilen

tänään taas yhä välttämättä erkanemme
unohtamatta sanoa kohteliaasti hyvästi
hyvästi
kun eilen on pois

Yllättävämpää olisi ehkä ollut se, että ei olisi ollut tylsää. Sainpa sentään pari kirjaa.

-N.

Minä aion nyt lähteä kaupungille. Laotkoon se jalkojeni juuressa.

-Nastasja

"Sinulla on paljon sanoja ja kaikki ne maistuvat kitkeriltä. Sinä, joka voisit suudella hänen haavojaan, heität käsikranaattisi huolettomasti murtuneille luille. Koska sinua huvittaa, haha, koska olet kaunis, eikä mikään vanha suru raavi kynsillään sisältäpäin sinun kylkiluitasi. Olen ehkä väärässä, mutta sinä olet väärässä. Tekisi mieli lyödä se otsaasi. Oikeus on hiljaa vahvistuvien puolella. Tietysti sinulla on valta, sinulla on kyky polkea jalkojesi juuren jokainen joka ei sinua miellytä, mutta katso nyt sentään itseäsi. Mikä kuiviinväännetty käsitys oikeudenmukaisuudesta. Hyvyydestä. Kauneudesta. Rakkaudesta. Mikä muovilla silattu sädekehä. Rakas tekopyhä enkelini. Voisinpa leikata sinusta tuon ilkeyden pois. Tuollaisena olet liian kauhea katsella."

Nieluviljely ja luottamuksellista jutustelua, pidin enemmän ensin mainitusta. En tajua mitä hyötyä on siitä, että joku on koko ajan ja kaikessa samaa mieltä kanssani. Vähän kuumettakin. Se varmaan selittää tämän pohjattoman väsymyksen.

-N.

Tänä yönä uusi yritys. Vein T:n aamusta junalle, kahden viikon päästä taas nähdään. Pitkästä aikaa nukutaan ihan vain kolmistaan kisujen kanssa. Ajatus siitä ahdistaa vähäsen. Mutta ehkä tämä pitää nyt sitten koittaa ottaa positiivisena asiana. Olla kaipaamatta ihan kauheasti sitä jotakuta, jonka voi herättää yöllä jos on nähnyt unta tappajakarhuista tai murhanhimoisista pikkutytöistä, jotka on joutunut räjäyttämään hengiltä. Ikävöin. Lakkaamatta. Eilen tunsin niin paljon, että sattui. Tänään on haikeaa.

No mutta, viikonloppuna tulee sentään ystäviä yökylään, on kirjamessut ja sen sellaista. Ehkä koitan jaksaa tässä kuitenkin.

-N.

Olen huolissani siitä, että rahat eivät riitä, että ei ole uusia vaatteita, että joka paikassa on kissankarvaa ja kasvoissani on uurre huonosti nukutun yön jäljiltä. Olen huolissani materiasta, mutta henki voi melkein hyvin. En edelleenkään tiedä mitä haluan tai minne nämä kadut vievät, mutta se ei enää vaivaa minua. Hetkenä minä hyvänsä voi tapahtua mitä hyvänsä.

-N.