taas ikkunas ohitse yössä äsken kävelin
tää eteenpäin ei todellakaan mene selvin sävelin
nukut siellä pimees, vieres olemista mietin
vasta sua silittelin, yössä sylis pietin
meistä syvään on tänne, tänne jäänyt jälkemme
sattuu enemmän jos enää olla sylikkäin me emme
tunnen niin paljon vielä tänään, huomennakin, muista
sinä ja me yhdes sitä jotain ainutlaatuista