aamu oli musta, unohduin ajatuksiin mustein kerjotettaviin ja silti tuska ei helpota oloa minusta, olen
ja tuska siitä muistona on että pahaa tulin ajatelleeksi ja mikään ei kai minulle anna anteeksi ajatusta. olen paha jo mieleltäni kun sellaista ajattelen, paha mieli niin sanoo ja tekke, minusta mustan ja valkoista vasten se näkyy paremmmin, ja mielummin kuolen kuin anna periksi ennakkoluuloille vaikka minusta ne olisi valkoista ja aatosperältä mustaa niin en, hetkeksikään anna itseni unohtaa ajatuksia pahojakaan, en koskaan anna anteeksi että minulle valehdellaan, vaikka minä olen pettymysten päällekäymä ja ympäröimä, yhteentulema: ajatusten, joita kukaan ei tahtonut kuvitella, niin jonkun ne oli sanottava, jos ei vaikka elää aivan ja kun aikeeni on ja tulla siksi josta uhkani huokuu enkä häpeä hetkeäkään, kuin ollen paska olen ja kuinka kaunista onkaan kun voi elää ajatustensa seassa ja likana sen liaaksi tulla ja uhkana itselleen. niin, niin itselleen kai sitä näitä sanoja sanoo ja suustansa päästää sen, mitä ajatttelee eikä sanoja mieiti eika ajatuksiaan sillä sille on aika muiden, kun pitää miettiä. mistä minä puhuin ja mihin vai viittasin on kovasti tulkinnanavaraista ja vielä enemmänkai tulkittavaa antaa näkemykseni asiasta, asiasta, jos en sanoisi, että pelko tällä kylällä on vähän kuin enemmän tarpeessa ja niitä katuja käy humalainen mieli ja peloissa kulkeva ajatus. niitä minä en ruoki, niitä kulkiessani karkoitan, ja aina, kun tervehdin vaikka ei olisi hattua millä nyökkään niin huomaan että jo pian käyvät kävelylenkit toisenlaisiksi ja sellaista tuskin tapahtuisi jos kyläni olisi kauniipmpi eikä niin täynnä epätoivosta jos valmiiksi kuolleita nuoria, nuoria, nuoriaaa-aaa -aaa. tällä tiellä :P
tänään on tänään tulen tänään houruisiin housuihin jonkun muun sillä eilen heräsin siihen kun henkäni uhattin ja siihen suhtaudun vakavasti ja vakavasti tulen sen muistamaan vaikka kieli poskessa huulia lipoo ja linja-autossa matkustaja, josta sami minulle kertoi, en naura sillle enää, vaikka silloin se nauratti kyllä eikä ihan vähää, sillä näillä tuppokylillä ei sellaista matkustajaa kai tule ikävä, mutta entäs se kuljettaja? entäs se kuljettaja, olen kai siitäkin kertonut, mutta kuka muistaa? ei kukaan muista tarjoilijaa sanoi agatha cristie ja miä muistan kuljettajan, mutta minua ei lasketa eikä kuljettajaa :P
tervemorot sinne jonnekin ja tarinoita navetasta. ehkä miä liikun tänään. on niin saatanan läski paska, kuten kuvasta näkyy niin ei ihan vaan mielijohteesta, vaan pitää olla motiivi että jonkun panee paskaksi ja yleensä ei silloin olla vääntelemässä rappukäytävissä käsinojia, mutta kukapa tietää kukapa tietää. voi olla maija oven takana kun tätä joku lukee, voi olla voi olla, koskaan ei voi tietä ja kehenkään ei voi luottaa. minuun joskus voi ja tahtoisin että jatkossakin, muuta ei tunnu lupaukset kelpaavan, siksi on oltava vähän kai epävakaa kun vielä on elokuu :P
voi olla voi olla että kirjotin tän jo vuosisitten ja puolitoista kuukautta. voi olla että kehenkään ei voi luottaa. voi olla että kaikki sanat on puhetta vain ja mihinkään ei voi luottaa, mutta, katos mulla on housut jalassa, eikä vaan housut vaan alushousujen lisäksi ihan ihmistenilmoille-housut. pitääpä oikein ähkien pähkäillä juuri syötyä että mitä tuli sanottua ja oliko matkain muuallekin kuin putkaan. katsotaanpas... tossa lukee...täähän olikin jännä havainto. ans'kattoo, ans'katto sillä citroen v2cvssä sitä on, jos muistini on oikia. pitikiös minun saada puhelimeni mukaan tänään? siltä kuulostaa, siltä kuulostaa. ei auta kai kun käydä kohtaloa kohti ja ulos tupangille kun ei ole silmätippoja enää ja itkettää nakavakasti. niin antaa ajan olla ja minun liikkua, miä olen kai sitte aika nopia, jos aika aikaa kutakin ja nyt kerosiininallea perseeseen ja vatupassi niin saatanan sopivaan kulmaan että kehtaa vähån keulia. sillä pelko se on joka minut herättää ja minussa kylän! ei mitkään mikkelin matriarkat. nyt aletaan kyyläsille. kymelle onkimaan ja rapuja luvattomia nyysimään kaunismielet. miä haluan ja miä sen haluan myös. jos en enni niin ei sillä mikään kiire.
täälä tupakoi! -lapinlahden linnut
kantti
ja sitä vailla
(pieniä kirjotusvirheitä on korjailtu 26.8.2009, se merkittäköön internetin ikuiseen muistoon siitä mitä on menny sanomaan, sillä; "Kyllä NE tietää(tm)." ,)