"Katso!Minä olen kyllästynyt viisauteeni, niinkuin mehiläinen, joka on kerännyt liian paljon mettä, minä tarvitsen käsiä, jotka ojentuvat.
Minä tahtoisin lahjoittaa ja jakaa, kunnes ihmisten viisaat ovat taas kerran alkaneet iloita hulluudestaan ja köyhät taas kerran rikkaudestaan.
Sitä varten minun täytyy astua syvyyteen: niinkuin sinä teet iltaisin, kun menet meren taakse ja viet valoa vielä Tuonelalle, sinä upporikas tähti!
Minun täytyy, sinun laillasi, mennä (kursiivia tämä virke) mailleni, kuten sanovat ihmiset, joiden l
luokse tahdon laskeutua"
-Zarathustra
(friedrich nietzsche, näin puhui zarathusta. suom. J.A. Hollo)
p.(iso siis.S.sulkuki ennen isoa ässää) on meinaan aika olot, valvoo ja vetää viinaa, sillä nyt on elokuu. elokuussa minä kuolen mutta en tässä!
(vittu siinähän soi taustalla joku straussin varmaan nuorin kun on kerran aikalainen ja kirjottanu sillä nimellä kun kirjan nimi sen kappaleen joka soi 2001 space odyseyssakin, miä olin niin elitessä että tuli mieleen tonava eikä tuonela, kato)
(esimerkki absrahoinnista, tuossa kohtaa zarahtustra, puhuu auringolle auringosta, mutta noin eristettynä asiayhteydestään se kuulostaa kovin raamatuliselta, ja se kai oli tarkoituskin)