IRC-Galleria

näyttäpä aivan siltä, kuin usein sanotaan, että rikos ei kannata ja siksi minä olenkin alkanut lottoamaan. olen niin saatanan tavallinen että olisi oikein herkullista hyrinää aivoisilleni olla yksi kahdeksankymmentäkolmemiljoonaaneljäsataakahdeksankymmentäkolmetuhattakahdeksansataakolmekymmentänejästä ja vanhana voittaa kun on valmiiksi jo avanne täynnä ja kusta päässä, eikun mitä vittua, eihän noi voi olla mun lottonumerot mitä miä tänne nyt kirjotin. nyt kaikki voittaa ja sitte meitä on 80t ja miä olen vaan yksi meistä. täähän menee ihan pieleen nyt koko projekti kun miä puhun mitä ajattelen ja vielä tietokoneelle. voi kauhistus ja minulla vielä on erityisen hyvä numero ja sitämyöten myös pitkällel kehittynyt salasanamuisti ja senkin sanoin nyt, enkä osaa kumpiakaan muuttaa kun ei voi kun jos niillä voittaa.

on voitto minulle, joka kerta, kun kerrankin pääsen johonkin missä näyttää siltä että minä näyn, siis olen. mutta näitä samoja näkyjä saattaa olla muillakin ja silloin se onkin jo totta ja minä kovasti haluaisin että mikään, mitä toivon tai ajattelen että voisi toivoa, ei koskaan tapahtuisi, sillä eikö ole niin että ihmisellä pitää olla haaveita ja tavoitetita? nyt tässä on vain sellainen pienenpieni paradoksia muistuttava (wikiwiki) dilemma.

tuumaan: noin 254mm, kirjoitin noin, ja ajattelen että kun minulla on, tai minulle on terävästi sanottu että toimintani on ristiriidassa tavoitteiden kanssa ja siksi minä toimin näin, tai niin, ja sitä kutsutaan ambivalensiksi persoonallisuudeksi, se ei ole ollenkaan sama asia kuin bi-tai mikä vaan bicycle, bicycle... tuli queenin kappaeli mieleen... polaari niinkun patteri, jossa on kaksi napaa, mutta huono filosofi ja wannabe psykiatri voi ajatella että tuollaisia vikoja hoidetaan avohoidossa ja lääkkein, ja ikäni myötä ja useiden, ehkä sataa suuremman lääkemerkin, joista tulee kombinaationa jo ihan lottovoiton veroinen palkinto, niin että minulla ei ole oikein varaa alkoholiin, eikä rikoksiinkaan, sillä rikos ei kannata, mutta kyllä sillä eli, nyt ei ole varaa ja juominenkaan ei kannata, kun se käy maksan kimppuun, nyt on munuaisissa vikaa ja huoleton olo kuin olisin humalassa...

ei mutta. minähän jätinkin lääkkeet ottamatta ja olen humalassa. mitäs minä oikein sekoilen taas...

ihan kummia puhelin on pöydällä ja kädet näppäimillä. näillä näppäimillä täältä sinne ja uuteen päiväkirjamerkintään.

moihmoih*happyharpyjoyjoy*

ainiii: k-lukutaitoiset