IRC-Galleria

(sabres of paradise - clockfacktor)

[mietitääs sellaista asiaa että on olemassa joku psykiatrian koulukunta, noin karkesti, jossa miespuliselle henkilölle kehittyy ristiriita siitä että onko isä isä, täyttääkö tämän odotukset, kun on itse niin puhunut, aina. ja pakenee kesäisin äitin isän luokse kaipiaisiin ja isä-hahmoksi muodostuu kirvesmies, alkoholisti, seitsämän veljen toivo, jota august jahtaa kirvellä niin että on ruokapöydästä lähettävä karkuun, ja miäs rakentaa ite viulun, rikkoo sen ja rakentaa toisen. kuvtellaan tuo todeksi]

ajatellaan nyt todeksi se että olen taistelemsassa johonkin oppilaitokseen aivan vääristä syistä, eli siksi koska jonkun nixin tai vaxin käyttäminen vaattii kokemusta, finnairilla tai kaupungilla tai jossain. tai jossain vitun tieto-enatorilla minua tivaa joku vitun henkilöstäpäälikkö kuopiossa ja minulla on laukku täynnä perl-printtejä. mm. ohjelma jolla luon www-sivuista toimivan sivuston 8.3 -dos tiedostonimeämis-rajotuksille ja en koskaan saa kaivaa niitä laukustani esiin, sille jampalle, joka olisi esimieheni kun soneralla sorvaisin sms-sovelluksia. hienoa toimintaa. terveisiä kuopioon, näin miä kun pulu pasko jonkun tytyön päähän kun se söi jäätelöä kaverinsa kanssa ja ei onneksi osunut lastenvaunuihin... öölskföasldföashf

niin, mutta se elokuu?

ainiin se elokuu. no katsos tai katsokaas, kun maailmassa on yksi näyttelijä, joka on suurempi kuin peter sellers ja tätä suuremman nimi on toivo mäkelä. toivo mäkelä esittää matti kassilan franz emil silanpää -kirjan elokuvatulkinnassa kanavavahtia (joku ruotsalainen nimi), joka haaveilee näytelmäkirjailijan urasta, kaikki tapatumat sinällään sijoittuvat yhteen päivään, muutamia takaumia kuvataan (kirja on lukematta, vielä). ei ole loppu hyvin eikä kaikki hyvin kun ei ole mikään hyvin, heinäladossakin savolainen vain halusi naida, vaikka rakkaudesta puhui.

toivo-pappa, kuoli elokuussa. miä en menny hautajaisiin. minulla oli niin tiukka aikataulu avoimessa kun piti päästä tietojenkäsittelyä lukemaan, vaikka filosofiaa halusin.

[puhelu]

nohnih. karkasi ajatus kun tuli puhelul... eeli olin siis luvannut parille kylän sankarille että saavat tulla yöksi kylään oikein helsinkiin (kova juttu oli, vituiksi meni, kaikki, ihan kaikki): sarma ja mih oli yövytettävinä ja tenttiviikonloppu ja miä jäin pois papan hautajaisista kun piti valehella kun puhuin totta ja kuvittelin että selviäsin siihe vitun tenttiin. toisin taisi käydä. mikä enemmän vituttaa on se että näin siinä samalla walinin ja nosun, mikä ei vielä yhtään vituta, mutta näin muuan toisen teemun ja sille rupesin aukomaan päätäni kun purkasin omaa epäonnistumistani niin nyt on sitten elokuut aina tällaisia ( se oli dragonflly tai shardik tai joku muu, siltä minun pitää eniten anteeki pyytää ja kiittää, ei ollu sen vika että en päässyt hautajaisiin, purkasin vaan noiden kahden (mih,sar) aiheuttaman vahingon häneen.

ihmisen pää ja neuroosit etenkin on niin kummallista tarinaa että niille ei vaan voi mitään, mutta ei niistä saisi rangaista loputtomiiin, enkä minä aukoa päätäni. mutta näin kun olen asian eisttänyt, niin toivon että se joskus asianomaisten korviin kantauttu, ja vähän muittenkin, en miä tahallani riitaa haasta, minua vaan ahistaa kun miä tiiän että miä osaan, olen ainakin osannut, ja minulle sanotaan että koskaan en wizza... mitäs mun pitäs tehä? olla nätti ja kaunis ja nuolla lotus satiinia joka on jo kerran käytetty perseessä ja toisen kyynärtaipeessa... no, toi nyt oli taas noita mun kärjistyksia. tällää hetkellä minua vituttaa ihan muut asiat, mutta tuon halusin päästää ilmoille siltä varalta että se joskus otettaisiinn anteeksipyyntönä vastaan ja pahoitteluna. niin ei käy, mutta aina voi vaan toivoa!

peeässpiste eikaisehaittaajosmiänäytänjeesuksellejakäyttäydunkuinmartyyri?

arafat@bat eikun...... :I