IRC-Galleria

(ja kyseessä on lastenkirja. minä olen ollut talviunilla ja pelkään vajoavani takaisin niiden (ne, televisio ja sohva, molemmat minua vanhempia) pariin, sillä kaiken kukkuraksi, minulle uutukaisen television päälle on joku kaivanut lastenkirjan tai palauttanut ja laittanut sen sen uuden television päälle, siisi kirjan ei televisiota päälle, vielä. taidankin laittaa sen päähäni, kuin mr. bean kalkkunan. Olisinpa söpä, taakse vielä tarra että vain antennit puuttuu ja helsinki kuopio junaan postaamaan jotain...)

kun on noin kauhia nimi, siis kauhea kuin pelottava on, ei kauhia kuin rumuus, joka ei ole tarpeeksi rumaa ollakseen edes coretexia vai mikä se yhteen suuntaan hengittävä ja toiseen saunamainen tavaramerkki olikaan. ja kun siinä on omistuskijotuskin niin että painajaisista herättyäni luulen että tämä onkin vielä sitä unta, jossa luulin vain heränneeni, voin päästellä suustani mitä sattuu ja kuvitella että ne jotenkin päätyvät sinne mitä näen näkevinäni on olon kummallisuutta syytä pohtia enempää, vaikka huomaisi jo nähdessään typon että tuleeko niitä jo puhue... eihän tuota pitänyt enää vaan sitä surullista kirjaa jota en uskalla lukea nyt, jos se onkin niin surullinen kuin hullussa unessani kuvittelen. tämä näin:

merten kauhu ja kaulanauha on nimi ja kuvana kannessa on pikkasen picassomaisesti, jotain minkä helpohkosti yhdistän nimen kautta juuri siihen...kirjoittanut vuonna vai oliko painos joka minullaa on vuodelta68 eli vuotta vanhempi noin kalenterivuosina mitaten ja onpa siinä tunnistettavalla käsialalla vuosi ja päviäys jolloin se on ollut ajatuksena minulle anniskella ja sehän on se yhen sortin joulu tän nykysen herran vuonna -77. vaikiaa muta kun pelottaa niin, pakko kierrellä kuin kissa kuumaa mistä hullut tykkää tai pitää tai miten ikinä tahtovatkaan hyvänä pidellätäväänsä t.m.s...iihen verrattavaa.

omistus on tehty nimielle niin että siinä on sitte ankkurin kuva niin että sen ympärille on kietoutunut joku iloisen näköinen serpentiini. postaisin kuvan mutta kuvailen sen näin paremmin (menkää divariin, jos asutte kaupungissa miä asun malla ja niin malla että piti tehä oikein iso ja itä-suomen zirconi, muuttaisvat ton nimeksi niin viihtyisin)

jaa-aa, epä-pelkoa ei ole vieläkään nähtävissä saati havaittavissa (alan pian uskoa vain näkemääni kun olin aivan kuin huomaavinani että tuossa olisi ikäänkuin väistetty typoa niin ettei käytetä backa-spagea -näpsäintä. on nimittäin niin pitkät (enää tonen) pikkusormen kynnet että harvoin olette nähneet ja minä vielä harvemmin itelläni (vitun puulämmitys, mut' onhan se vähä taloudellisempaa ja toi puu olisi muuten niin, enpäs jaksa, koska green space antais mulle porkkana jos ne tietäisi mitä miä ajattelen...ööörrf terroristeista kuten greenpeace) taas takaisin siihen erääseen asioista, joita tässä nyt on tullu otettua esille, muodossa tai toisessa, yhtä järjettömyyttä kuitenkin kaikki eli johan tollanen ankkuri ja serpentti sen ympärillä antaa minulle kauhian ajatuksen että tää on niitä satuja joissa käy huonosti tai kerrotaan siksi että on käynyt vielä huonommin, ja se pitää pukea kauniisiin ajatuksiin eli tarkoitukseni ei ole puhua epäkunnioittavaan tapaan tai sävyyn, no tapa on tapa, jos se vaikuttaa jostakin epäkunnioittavalta, niin silloin ei tunne minua, ja huonointa olisi puhua itsestäni. eikös niin että jos kuvailuni, jota väitän edellä tehneen voisi olla väsyneelle ja masentuneelle, joka takertuu joka hiton yksityiskohtaan kun yrittää epätoivoisesti, paineen, joka tällä kertaa on osittain itse luotua, alla vältellä asian eteenpäin vientiä, eikä varmaankaan siksi että tietää että kaikki loppuu aikanaan ja tuosta voisi jatkaa (luulee hanskaavansa homman tai vielä harhaisemmin, delgointia... aaaaargh. jos miä saisin nämä kirjaimet muutettua if then else do while draw_line ja muutama laskutoimitus ja nyt kun koneissa on tehoa jo niin riskisti, vitsit, siis sitähän näissä ei ole, mutta tehoa kuitenkin on niin paljo että on hämmästyttävää että kukaan ei sano, edes suomessa, kuluttajille, että lopettakaa 1-5v ajaksi päivittämästä tietokonietanne (edes, ja niin että ei rautaa sisältäkään eikä ainakaan näytönohjainta) niin katsotaan, jos jostain ilmaantuu pieni juttu mikä on kernel ja jos mach64 on joku optimi niin miä sanoisin että siihen pitää mahtua käyttöjärjestelmä.

noin nyt on kullunut se 5v tai 4v sen mukaan missä kohtaa päätit että jooh. tiänpä niin, mutta vaihan nyt kuitenkin tän 80286 vähä uudempaan kun ei näy sitä amigaa. ja oho. johan vittu keksitty että miten niitä säikeitä ja threadeja rakennellaan. se on vähä sellasta puuhaa kun kutois mattoja, kun on ensin ite leikelly kädet verille, antanu parantua vähän ettei kaikki kirjavaksi luultu muutu punaiseksi ja muovikassit kelpaa hyvin eteiseen edes, edes näillä keleillä. nuih. heleppoa toi kernelien ja muitten tekeminen kun tekee tavottelemistaan ohjelmista pikkasen pienempiä eikä pidä mielessä että tässä ollaan nyt tekemässä ohjelmaa jollekin tietylle kohderyhmälle (kuten mudit on, tulikin niistä mieleen että nyt hukkasin sitte salasanani siihen viimiseenkin, ja sekös minua harmittaa... no, jatkan nyt kun alotinkin, tätä nimittäin yhtenä poimittaviksi ihan ohimennen ja luontevan aasinsillan kautta siihen pääsin niin miksen? mitä häh?! kun en minä osannut sitä niin sanoa tai tarpeeksi ajoissa, kyllä minulta siitä aika arkkityyppi kysäsikin, mutta minun solkotukset, niinkun nytkin... noh, kun ei mudclientiin voiti sisällyttää suoraan irc-clientiä (oikeastaan alunperin itekin puhuin vaan protokollasta) niin olisko se sitte yhtään helpompaa tehdä niin että tekisi irc-clientin, jossa olis buttoni ja pieni ikkuna missä on vähän muka-karttaa, sitäkin vähän... nojoo, on kai siinä jotain muutakin taustalla, mutta kun en tiedä niin en rupea arpomaan nyt, täälä enkä vielä, enempää siis, niin kai se olisi sanottava ja niin taisin yrittääkin...

noh. siitä ankkurinkuvasta huolimatta (niin se omistus on siinä alapuolella ja se on pelkkänä nimi, jonka saatte kysyä muualta ettei tulisi lokaa siitä että halventavaan tai hirvittävään tai mikä nyt olisi se just sopiva sana kuvaamaan epäkohteliasta tapaa, jos kuvitelmani on totta että tässä jos on surullisen kuulonen alku niin ei ole sopivaa luettavaa just nyt, minulle mutta pakko sitten kun on seuraa tiedossa varmasti ja ainakin parempi viretila, kun viimein pääsin sohvan ja television (oikeastaan tämän painajaisen) otteesta, jopa koneelle niin että olen ihan intenretretissä. kurkkaan noi alkusanat ja toistan pikkasen (miä tiiän jo mitä ne oli, ja pekoni osoittautui todeksi, on herättävä ennen kuin luen enempää ja oltava varma hereilläolosta (keksin keinon varmistua siitä, myöhemmin, juuri nyt tuli hirveän lämmin olo alavatsan tietämi... se johtuuu tuosta kirjan kannen vedestä, tmäkin. noh. kiireesti sittenkin)

"LILLI JA LEIJONA

Eräänä yönä Lili oli kovin rauhaton. Hän kieriskeli vuoteessaan kyljeltä toiselle, mutta ei vain saanut unta. Silloin hän herätti ystävänsä Leijoinan, joka nukkui vieresisessä sängyssä. He keräsivät vähän evästä nyyttiin ja lähtivät kulkemaan."

noin. minusta tuo enteilee aika seikkeilua ja nuo univaikeudet enteilevät sitä että siekkailu olisi ehkä ollut syytä jättää tekemättä. leijonalla tuskin_ viitataan kirjaan (tai miksei ,), mutta uskon sen olevan se sama leijona, jota kissoille allergisena ihmisennä minä itse lentelen joskus pakoon ettei se saa minusta otetta, ja minun on hyvin vaikea keskittyä siihen että pystyn hädintuskin nostamaan korkeutta kun käpälä käy, kun toisinaan minä lennään metsienkin yli niin että en ole tullut ajatelleeksi käydä katsomassa tai ollenkaan varma että pystynkö edes laskeutuman puunlatvoja alemmas tuolloin, se täytyykin muistaa koitta, kun minä seuraavan kerran näen unta, jossa kiva lemmikki lejonani ei hätyyttelemässä minua... helppoa toi unientulkinta kun niitä hallitsee vähän, sit se on vielä helpompaa kun hallitsee vähän enemmän, mutta täytyy nyt vähän jättää varaa sille että tulee joku ajatuksen säije jostain "puuntakaa" niin että ei mene taas 15min jumiluuppiin että ei tiedä ovella seisoessa että oliko hakemassa kahvia, menossa vessaan vai tulossa ulkoa tupakalta ja on rampattava takas tähän (koneelle tonne (tällä no yleensä nyt näinä pv. tai ainakin perjaintaihin... sitte toi vemputin saa lähtä syömästä keittiön pöydältä näkkärin muruja, rokka ja juustoa, joka ei kelvannut edes hiirelle (rotta, rottia ne kaikki rodentit on mitkä on rottamaisia, vittu. yöks), mut ei kelvannu rotta(hiiri)paralle mun tarjoama tuore joku halpa juusto lossalta tarjoiltuna, niin sainpa havaita että tää talo on niin tunkkanen että nekin kuolee itestään.

kova on mulla kai immuniteetti, mutta mitäs hyötyä siitäkään on kun ei se anna yhtään veto/työntöapua aivojen jämille, jos jostain pitää tinkiä ja minä tällä hetkellä antasin neuvon, kuinka olisin valinnut jos olisin arvannut, niin olisin pikkasen tinkinyt tuostta immuniteetista ettei menisi kaikki maissihiutaleet (rokkaa ja juustoa, äijä vetelee taas juttua, legendaa joku sanois kun tarkottaa narramista mutta ei nyt haluta sanoa valehteluksi, että jos vaikka käy niin että joku samanlainen aasi lukee ja on ja ajattelee niinkun ite niin luulee että se vittuileee (siis minä) juuri minulle (siis sinulle) eli ei. se oli vaan sellasta kun ei tarvita sarkasmia kun on olemassa vain ja ainoastaan IRONIA ja tuntee henkilön ja tuntee sanoja. sanoja oppii tuntemaan kaikkein eniten ajattelemalla, mutta ei niitä kannta ihan tietoseti alkaa keksimään, ettii jostain valmiin tai sitte kysyy joltain, se on hyvä. internetractiota vähän muihinkin botteihin kun antti (proj. name fäggis) ja toiset kun on oppinut paljon sanoja niin ne lukee kirjoja tai jotain, miä sanoisin että kuuntelee radiota, mutta en kehottaisi siihen mistä olen tuola aiemmin maininuut...

örf!