IRC-Galleria

[mul pauhaa edelleen toi sibeliuksen karelia suite intermezzo 58s - 3min7s mut muutin sen... no noin 3min17s kun siinä on se no se, toi youtube soittaa piraattimusaa, mut jos sitä ränkkää liikaa että olis niinku samplaamassa niin se pistää hanat kii. tekis mieli imasta joku ohjelma millä noita u2b -piraatteja vois imuttaa kotiin talteen ettei tarvis kärsiä tollasesta pelleilystä. piraattisaitti, mikä piraattisaitti...]

mut' viisautta mietin kun olin kävelyllä kylään. tästä on aikoja jo monta päivää. kävin paikassa missä oli ihmisiä eikä internettiä. siinä mennessä mietin ja kun en perillä puhunut niin palatessa pähkäilin.

toi aihe jota kaikki on miettiny, mutta ei pidä hävetä sitä eikä sitäkään että sen sanoo äneen, ainakaan tämän jälkeen, jos siitä kiini saan... kas siinä pulma. mutta sitä viisautta, mi wiisautta ois?

[ja nyt jankutatte koko ajan ja tähän asti tota karelia suitea 58s kohdalta aina tohon 3min 7s ja sitte heti luuppi uuvestaan, hommat toimii tekemällä ja asiat tapahtuu yrittämällä]

siitä asti kun olen viisautta ajatellut, olen tahtonu sen mieltää wiisaueksi, siis sellaiseksi, joka opitaan, joka tulee iän myötä mutta ei kartu ihan ilman älyämistä. osa wiisauesta on sellasta, joka pitää harkiten ymmärtää, tuumailla aikaa vasten, itekseen ja tulla johonkin johtoajatukseen, jota sitte korjailee kun on ikä menny wiisauen ohi.

niin käy, niin miä ajattelen että on käytävä ja tapahtuu, jos ei huomaa niin sitte myöhemmin, miä nyt tässä tuumailen että näin ja niin ja wiisautta neuvon näkemään ja ottamaan sinä minä sen sanon, mutta ei aivan niinkään.

ei pidä aliarvioida ketään, ei lukijaa, ei wiisauen tulkittijaa eikä omaa ymmärrystään wiisaueksi mieltämäänsä kohtaa. mutta harkinta ja logiikka on välillä kovassa ristiriiassa sen kanssa mitä omassa päässään ja omissa ajatuksissaan johtopäätöksiä tekee niin siksi on ne hyvä kirjottaa ylöspantavaksi, jos ei muiden luettavaksi nin ite näihin palaa.

muistetaan sanonta, dostojevskiltä: mistä ihminenen...

ja otetaan irtolauseesta kappale kiveä kun jukolan eskoa näin minä kaupassa. teitäpä varmaan ihmetyttää, mutta minua ei ollenkaan.

[olen ollut ilman 58s jo tovin, se soimaan]

(käräjät kai tänään aamusella nin miä en hirviästi aio nukkua. vetelen tässä aakkosia nurin samalla kun vasen käsi lepää, on toi vasaralihas vähä_ päässy kasvamaan oikiassa käessä niin nyt lepuutellaan sitä ja kirjotellaan viidellä sormella tikkaa lautaan ja sitte pelataan mustapekkatöpöhäntää-tuputtaa vai miten se menisi, vierasta pesää ja märkää nallia, noita lapsuuven leikkejä, joissa miä olin vielä hyvä häviäjä. nykyään miä aika äänekkäästi rääyn kun tulee se kohta missä pitää olla hiljaa tai hipi-hiljaa, jos pitää olla niin sitte miä oikein meteliä piän, miä vaistoilla pelaan en järellä. olen huomannu että järettömyys vastaa kokolaillla vaistomaista toimintaa ja johtaa paremmalla toennäkösyyellä, sikäli kun miä katon, niihin tuloksiin, joilla saa rääkyä vielä toisenkin kerran. miä olen huomannut huomaavinaa...oho

olen huomannut huomaavinani että minusta tykätään silloin kun miä oikein rääyn, mutta se on taitolaji ja kaukana wiisaudeusta, jonka piti olla puheenani ja aiheenikin jollain tapaa, mutta kyllä noista aina juttuja saa, odottakaapas kun laitan tuota sibeliusta..tuut tuut tuut... vitsiläinen. pitää lada puheaikaa kun on niin hukka jumissa. söikö se mummo sen vai miksi helvetissä mulla on päässä red little riding hood. olenko miä joku saatanan shervoodin tyranni ja roisto. vittu miä käytän näitä nuolia torilla temppuna kun nuolen ja nielen tulta, se ampuu joka uskaltaa, tai ketä huvittaa. miä pidän ampumista sellasena lastenleikkinä että miä kohta unohan ton tulennielemisenkin. pieren sitä, kurana ja kaakaona, miä olen sellanen sivetti että miä teen ihmisten häpiäksi ja eläinten kiusaksi kahvistakin parempia papuja ja muutan hajuni halutuksi ambraksi. miä olen se wiisain kolmesta tietäjästä kun jeesus tulee mun housuihin, mulla on sellaset housutkin, mutta ei jalassa nyt. on kai mentävä heti laittamaan kun tulin sanoneeksi. voi nimittäin olla että kohta taas jossain on pensapalo ja sitte kuvitellaan yhtä sun toista ja nykyään suntiota ei edes huomata, ne on niin näkymättömiä siinä siunatussa talossa... nijooo ilman sulkujalaisiakosemeni)

katos siä, joka hävyttömömiä aiot tai näät. sinun pitää kattoa ja harkita, sillä kaikki mitä näkee ei ole ajattelemisen arvosta, mutta kaikki mitä ajattelee ei ole näkemisen verosta. moni asia pettää ja useimmin harkinta.

siksi miä kehotankin olemaan ottamatta minun neuvosta vaaria tai tulemasta sellaseksi, mutta jos välttämättä haluaa ja se on tuntemuksena pakko, niin ilman harkintaa kannattaa miettiä että onko yksi haluton teko parempi kuin elämä siunatussa hulluuvessa? muuta ei tarvi miettiä, jos tohon ei osaa vastata... ite.

sielutton ihminen ei syytä kaipaa,
tee mitä mieleen juolahtaa,
mielessäsi

ja kuravettä päälle. vanha, tuleva vanha ainii punanahka-sarjis lakkasi ilmestymästä suomessa... mites olis mustis? mul on sen passeja myytävänä. haiskalta haettuja aitoja tai valokopioita, kaikki salakielet aukiaa. sormukset valetaan toiveitten hukkaan, mittoja kyselemättä. (isoin sormi mihin on valettu on kai sen 22" eli siitä voi miettiä millasta nyrkkiä ja kyrpää on tarjolla, ketään välittämätt ja puuhista puhtaimpia, hinta ja laatu on jotenkin korvattavissa rahalla tai jos saan ite palvella niin sitte on tota noin... kyyti pitäs saaha, ja paluukyyti hornantuuttiin)

neuvottelematta paras, kun säännöt on vähissä

(viel' uuvesta toi sibelius, jos ette sitä ole soittaneet... mikä vittu tässä on kun tää aina kyselee näitä 'muokkaus on kesken' voisko nyt vittu... heittäkää vittuun noi vitun liput jostain kirjottelijasta, jos kerran survotte mun ahtamaan sanomani noihin mihin ne ei mahu. idiootit kädettää mun)

[58s sibelius - karelia suite intermezzo... ja u2be editsiooini]

tämä läski lähtee hankeen ja panee ajann pakkasee miä, miä... miä en piittaa pikku rikoksista enkä nujakoista ota paineita, jos poika on mikä on tabussa sanottua, mutta muuten kokolailla totta ja kokkia myöten, puhumattakaan vala...niin... siiis valetuista ihmisistä... mutta kaikki tapahtunut on kuviteltava ajateltavaksi todeki, siltä osin kuin se ei tapahdu. muun voi ajatella huvikseen, sillä juri huviin oli pyrkimys kuvitelmalla päästä, mutta kun on noita päitä kuin hydralla yhdessä ajatuskia niin aina on pelattava varmanpäälle ja siitä on usein seurauksena istuva kultainen lihava mies päälläni, ja muut kutsuvat. miksipä muuksi kuin buddaksi ja minulla on finnejä navanympärillä. 68 leveysastettanavankalotinsipinsokinympärillä.

kaikkia finnejä ei foi puristaa, mutta en minä ole mitään beroccaa luvanututkaan ihohuokaillen ilmoille pusailla, kunhan nyt tässä märkää valun ja vähän haisen. olen kovin tyytyväinen siihen ha [kaskas sibelius ei soi... karelia suite intermezzoo..]

kyseenalaista hubaa ja halvalla menee. yhtä sun toista ja sitä se oli, näin jälkeenpäin sen tajuaa, vaikka niinkin suorasukaisesti sanotiin että, voi mitenkäs noi tulet taas sammumassa kai...

sairasta, ajattelen, mielikuvituksen on oltava, jos todellisuus on sellaista mitä ei voi kuvailla.

tee mulle damien
vitut wiisaudesta,
on se joku leffa damien? vai vaan batti? kas siinä vaihto ja ehto, kysmyskin. sibeliusta soimaan :P