IRC-Galleria

[kattelin tossa, tuola olohuoneessa olevasta televitsuunista, prisma-dokumentin, jolla oli tollanen nimi. asia kun on jotenkin ajankohtalnen, ollut jo kymmenen vuotta, niin tuumin että jos haukkuisin lääkärin tai kaksi. minulla on sopivasti aika torstaina, mutta ei se mitään sillä siitä juuri valmomisen johtuu kuin sähkö. miä olen platinaa. miä kerroin ihmisille kuinka metalleilla syntyvät värit tehtiin paperiprosessinhoitajan kemiantunnella niin että kastettiin puikko platinaa metalliliukoseen, koska platina ei reagoi minkään kanssa, oikein]

mutta te, rakkaat, tyhmät ja uteliaat, lukijani. teitä minä halveeraan. te käytte lukemassa ja lukemassa minun kirotuksia, nimettöminä. vittu, pelkäättekö te vai oletteoko niin säälittäviä että tahtoisitte minun minitsevan nimenne, kehuessa itseäni?

huoria äidin oomme kaikki, vai miten se joululaulu menisikään?

[nyt otan aikalisän ja jankutan tuota sibeliuksen intermezzoa, että pääsen tunnelmaan, sillä varsinainen asianikin melkein unohtui. haen pahvilapun, kuunnelkaa tuota siveliuksen kipaletta kun ei kukaan suostu viemään videota, edes, elokuvan pessi ja illusia lopusta, jossa illusia, selvästikin, soittaa ristilukin pianolla ja ilman säesystä.

siitä alkaa satu ja siihen se ajatellaan päättyväksi. näin, että noin ei ole: kaikki on alkua]