[squigglasonica soi vaikka vitutus onkin niin kova että ei viitti siitä enempää kertoa. jälkeenpäin kyllä sitten hymyilen vähän]
oli valopilkku tänään jälkiviisaissa (yle-aamu-te) kun kalle isokallio viimein menetti pikkasen malttiaan sen kulmakarvojaan leikkauksella kohottaneen tätin toteamisille sanoen: "olisi kiva että pitäytyisit totuudessa, edes täälä", kun kallea oli tuolloin tultu "syytetyksi" kaikeksi muuksi paitsi kepulaiseksi.
katainenhan se minua vituttaa ja se että vituttaa mokomat asiat. olisi kai sitä jotain parempaakin tekemistä, mutta kun sitä on niin saamaton, itse, ja yksin.
piipahin vaan pistämään jakeluun pari kuvaa tuonne postikontio-kansioon. kuvaa (toista) pyörittämällä saattaa saada selvää mitä sanskriitiksi on kirjoitettu. sen yksi tietää, koska sanoin, mutta toivottavasti pitää omana tietonaan. muille se olkoon tehtävä selvittää tai jättää selvittämättä. sillä sellaiset salaisuudet, jotka minä itse keksin tai kehittelen eivät kauaa salassa pysy vaan on minun niitä pakko selventää ja sittenpä taas käy niinkuin aina kun paakari (sokerileipuri) varoittaa, että ei tehdä kermakakkua kesällä, jos ei osata, sillä se lässähtää.
lässähtämisiini
(kahdesti pidätettynä ja kahdesti käräjillä, eikä vielä ole edes elokuu. tästä taitaa olla tulossa elämäni suurimpien tekojen ja katumusten vuosi eli hauskaa kesää, minullekin. vedä narusta ja nauti kesästä, luki joskus vuonna 82 tarralapuissa, joita teboil jakoi, se on se mansikan värinen, mutta ei makunen tikkari, minä arvelen ja lähdenkin tästä naapureiden roskapönttöjä tonkimaan. on saatava veren maku suuhun. vittu, keinolla millä tahansa. sairaalassa tavataan ja m.a.numminen laulaa, halloo hallo kuuleeko sairaala?! ja minä huutaisin, mutta poskeni ovat kuin marlon brandolla kummisetää näytellessä...
(
(
((