IRC-Galleria

[musiikissa ja juustolla on hiiri, sanamuodoista huoimatta tai juuri siksi soimaan olisi tullut jo laittaa mouse on mars ja rondio eli linkistä http://www.youtube.com/watch?v=PIUTF4HIErU ja sitten luetaan alusta, vaikka en kyllä tiedä pysynkö aiheessa kun palaat tähän]

tuosta toistamisesta tai siis kääntämisesta, kääntämisen ollen taittamista ja taittamisen nyt ei vielä ollen sitä mitä taittaja, joka taittaa julkaisun, kuten kirja tai telhti, mainosmaailmassa vähän niinku AD eli advertisement designer, vai miten se menisi... no ja no siis eli eli noita katanoita, jollainen minullakin on työkaluna (oli) batissa - kaaosmiekkana - kaulin, ja kun sitä kokoa voi, ja tuleekin vähän säätää sen mukaan että haluaako, tai osaako sillä heilua...

[mouse on mar.s... 2014]

niin, että osaako sillä heilua, onko se siis käteen sopiva. semmonen vempain kun on niin sen koko, omaan kokoon, merkittee jotain, ja tietysti voima ja taidokkuus eli kätevyys, sellainen kätevyys että voisi olla vaikka skalppeli eli vähä niinku veitti, jollasta noi englantilaisissa sarjoissa käyttelevät, ketkä jalostavat ruusujaan tai toisena ääripäänä joku miekkarauskun nokasta tehty vempain, jota on mm. käytetty saksassa hakkapeliittoja vastaan eli ratsuväkeä. hakkapeliitat, jos katotaan ratsuväeksi, joka oli nopeata ja notkeata liikkumaan, kevyt haarniskointi ja hiljaset hepat, hiljasempia kun hybris.

porukka aina ajattelee... ööh, porukka jos ajattelee niin se on kai sitten kollektiivista puuhailua, se on pahasta. se kohdistuu yksilöön, mutta mikä pahinta niin tuon kollektiivisen ajattelun takana on aina yksilö, agitaattori, joka kiihottelee mielten joukkoja ajattelemaan niin. ilkiä ja pahaa tahtoa kylvävä taho. oikia saatanan sauron tai sitte saruman. joku tommonen kuitenkin (eilen tuli televisiosta ruutu4) tarua sormusten herrasta. siksi näitä juttuja juttelen.

itessä ei voi olla vikaa, jos "kaikki aina ajattelee" vaikkapa "että minä en muistaisi" että olen edu kettunen ja sanoitin sen kappaleen. ei, vika ei, eikä vikaakaan ole minussa, jos porukka aina ajattelee, jotain. jotain, mitä itse ei ajattele ja sekös harmittaa.

no kyllä se kai sitten harmittaa. miä en edes viitti arvailla mitä minusta aina kaikki porukat ajattelee, mutta joskus varmaan pitäisi, kun joku muu voisi sanoa että kannataisi ainakin.

jos kannattaisi ajatella että ja mitä, niin mitä sillä voittaisi? minusta tuo kannattaa ajatella on jotain sellaista että siinä laskelmoidaan. jos siihen kytketään porukka niin pitäisikö minun kannattaa jotain sellaista, joka tulee ja menee, jotain joka on vain siksi että se kannattaa kun se on kannattavaa jollain tapaa hyödyllisesti, vai pitäisikö minun kannattaa jotain hyödytöntä siksi että kannattaisin omaa itseäni, koska kyseessä on minun etu, mutta niin että kysymyksessä olisi vaikkapa uhkaus?

tuli vähän pitkä virke, olis' varmaan kannattanut ajatella että pitää miettiä ennenkuin kirjoittaa sanoneensa ääneen mitä tuli ajateltua, mutta ja kun!

minä en ole ajatellut koskaan elämääni niin että minä ajattelisin jotain saatavutta, saavutusta tai kannattavuutta. tahtoisin ajatella että olen elänyt ja saisin elää niin että minun ei tarvisi pohtia kannattavuutta. kannattavuutta niin että miten se on taloudellisesti hyödyttävää. olen ja tulen sanomaan että olen tehnyt, muovia, pahvia, kartonkia, painotöitä, valvonut öitä ja koneita, joissa kulkee postia ja tekstiviestejä ja operaattorilogoja ja kaikenlaista rekka/junakuormaa purkaillut ja kiipeillyt puukentä valotorneihin ja hypännyt hyppyrimäen huipulta vieressä kasvavaan mäntyyn ja silpunnut siitä alas. kaatanut puita ja istuttanutkin niin että perunoitakin olen poiminut ja marjoja ja porkkanoita mitä lie. ja kaikkea niin että siitä on tullut enemmän kuin se tarve jota itse tulen elämäni aikana käyttämään tai kuluttaneeksi vaikka eläisin tuhatvuotiaaksi.

minun hiili-carbonaatti-happi-oksidi- ja muu sellainen egologinen jalanjälki (carbonate footprint, ei fingerprint) on ISO, ja 9001 mukaan tehty. ja silti en vieläkään, muka, saisi tehdä sitä mitä todella haluan. mistä ajattelen että jättäisin sellaisen jalanjäljen, mitä ajattelen että se voisi olla kiva "lelu", mutta sitä saisi muut hyödyntää. tahtoisin vain tehdä sanakirjan: tekstinkäsittelyohjelman, mutta minun pitää kannattaa jotain, mitä ei muisteta.

aina. ihan aina kun miä otan puheeksi ohjelmoinnin niin alkaa syntyä paperisilppua tai ilmestyy lattioile rautalankoja tai lastut on pihalla, mutta ei grillissä... mutta se en ollut minä. miä tuotan saastetta puheen ja tekstin keinoilla. energiaa toki kuluu siihenkin, eil tähän, ja vielä enemmän näin, kun olen tcp/ip -yhteydessä ja jokainen merkki siirretään yksitellen.

minulle on sanottu niinkin että on toivotettu onnea, jos aion tehdä ohjelman, joka toimii telnet-protokollalla. mileni minun tekevi...

jonain päivänä,
joku rfcj855 tai joku sellainen

nyt [ mouse on mars - rondio http://www.youtube.com/watch?v=PIUTF4HIErU]