IRC-Galleria

jonkun typerän laulun sanoissa sanotaan ja lauletaan. siihen ja tuohon on helppoa uskoen samaistua, mutta onko siinä mitään järkäeä?

olenko minä sekaisin vai kännissä, kun noin rumasti puhun, sen saatte arvioida kun seuraavan kerran puhun asiasta puhaltamalla niskahalavauksen seurauksena tänne ja näille sivulle jotain noista paskanaamoista.

antti, vaan, ala-turkia, antti ala-turkia, vaan

p.s. vedä pualipitka köysi ikkunasi ympärille, siä olet syy ja pää ja sokeria, miä otan kopin enka lipsauta ja tapa, ja vettä siinä alla on, ho! hhhhhhhhhhho! hyppä jo! vartijan askelet kopisee, sssh! etkä ota mitään matkalaukkuja ja öräpöitä mutkaan, kyllä sinä niitä pääset näkemään, älä mieti miltä tämä näyttää, sillä asiat on mietitty jo valmiiksi, senkun hyppäät. tidä vaikka olisi omanasi toinen ja toinen elettäettävä, tuollianen kenkien hukkaaja kun olet; tehkää valinta, on viimeinen sana ja lupaus. katsotaan kuka on myytävänä! minulla ei ole edes hintaa,

Ankkuriiit!

kapteeni no se

(tukkaa kampaamatta)

taustalla kun soi,
johnny käteinen
sanoja ja mielikuvia kumarran

pilli soi ja siihen joku ivheltää,
rajalla meksikon

ei tullut mieleenkään että pate mustajärvi
olisi vain plagioinut tämän kappaleen.

tyhmä olin ja sinisilmäinen, mutta enää en
kuutele jotain vitun suomalaista versiota

tästä laulusta, annan tähtitaivaan viedä henkeni
ja maantielle makaamaan jään

sieltä kyydin saan
sen tiedän, niin tiedän, kyydin sieltä otan

-johny käteinen tai asseri korhonen, jos joku muistaa, moro yle!

miä meiltä moi

johnny käteinen, highwayman tai jotain sellaista...

http://www.youtube.com/watch?v=f8xcm6xqRCg&feature=related

johny on kuollu, mutta musiikkinsa ei
psykohtic behaviour...
many scientists...
voi mun vitun jumala, miä puhun sekavia. miä toistan televisiota, oh my fuckin god. missä menee raja vai onko sellaista, voi tätä psykoosien määrää, pian on kevät ja minä en tiedä sitä, viekää minua sairaalaan että heräisin, hei, ei näin, ette voi olla tosissanne, missä on tolkkunne määrä? ette kyllä ja vaikka voisitte, minä en usko vaan jään paikalleni. tällaista puuhastelua ja noilla keinon, että minua hävettää, ajatelkaapa sukulaisiani... ettehän te, voi perhana ja voi kukkia kaikenvärisiä, miä sitte ihailen ja kiroilen samanaikaisesti kaikkia mainittuja, ja kirnuvoita riistän vähän käy aitassa vilinä taas kesällä, mutta en tiedä missä, jossain vain yksinkertaisesti käy ja kaksinverroin on hauskempaa, jos sitte lainkaan. mutta semmoisia ovat kesäni päivät ja niityt joilla harpon. Jos ei ole heinähattua helluntaina ihan vitun sekasin niin se on tänään,

miä meiltä moi!

terveisiä johnny käteiselle ja sille jampalle, joka raiskasi kuvalehden, oliko se yöradio ja asseri-passeri vai mistä kiikasti, joku riihi-feministi muistaa nytyh! heips.

suviseuroissa tavataan, pyh, pah, ja pelistä pois miä vaan suutelen.

mutta jos oikein tahtoisin ja kauniisti kruunata tämän menneen viikon, niin kiinnittäisin huomiota bbc trailerin david bowieen, ja sehän on vapaata saalista, ihan sielä juuri mistä sen löytää ja se on you to be: http://www.youtube.com/watch?v=WJpQJWpVJds

just a perfect day,
i'm tired so i only have those,
enjoy and join me,

see the world from the perspective I see You.
We, We, We want your soul, oh, what a perfect day.

anna tajunnan virrata tai sitten älääh.

en tiedä mistä tuli mieleeni rush,
elokuva nimeltä rush, tai kyllä minä tiedän. (oikiata kohtalon ivaa)
rush, on se miksi elän ja jennifer jason leigh
näyttelee sen roolin hyvin, minä kuvittelin olevani jason patrikc,
se roolijako on, elämässä on osattava hävitä,
ehkä minä teen sen, häviämällä kuin sirkesalo, vittu että vituttaa taas kaikki, saatanatkin

matti kassilan sillanpää tulkinta elokuu tulisi laittaa
kesäohjelmistoon kuin lumiukko jouluna, mutta niin ei ole koskaan,
harva edes tietää moista, harva taitaa kuin toivo mäkelä. jos joku
joskus taitaisi niin kiier on sillä sulevi peltolan tahtoisin nähdä roolissa.
näenkö?

niin vie)

tahtoisin kuitenkin tietää, jos joku on seuraillut blogiani sen ensi merkinnästä asti ja mieluiten sinä päivänä, mutta ilmoittaa saa muutenkin, ihan käymällä täälä sillä minä olen batissa...hetktinen hetki ja muuta säätelyä \ratlib.fi? run your client on an architeture that enables location inventory sharing.

your's truly,
arafat servant ("ja sama englnanniksi? -no katotaan nyt"

(noh. tuilipa hankala, mutta välitallentamalla minä aina väistän tuskallisest kysmykset ja takaan myös täyden käytettävyytni
mihin tahansa kunhan jotain on?

syyystäkää
en välittäny
silloi ku en tajunnut
kuka sinä olet

mihin mieli minut nyt veisi
jos en menisi kumartamatta, isäntäväen nähdessään.

säännot olivat ankarat
ja niit'

a niitä sovellettiin
opinahjoni kuitenkin oli
kokeluna susi

jos ei nyt aiva,
siinä mittakaavssa,
kun niitä lukee,
vesilaskut muistaa maksaa

en ajatllutkaaan
täälä viipy vuositolkulla
riittä valla, niille kellä
ajatuksissani vaina sio
solidaarisuus


ei kukaan enää muistanut
sanaa solidarisuu tai solidariteetti?
oli tiässä,.
puolassa sille kumarretaan
ja saksa maksaa
leh vaul eesa (lähmä mussa)

miksei koskaan minun maksaan voisi tulla
mileen jopa
ajatuskin
siitä
missä kuunnossa

miä olen,
hitto, lukekaa sairauskertomusta
minä takaan että se vie
ja menee

tausta ja kertsä
[etsin ihmisiä jotka osaavb
ohjelmoida ja jotain työtö yhteskunnalle
oli tetävä]

jokohan tämä nyt riittää
pakko mennä batmudiin

ja ei se ole ollenkaan
niin paha paikka kun aikansa
ottaa kuooon
nyrkki vahigossa
ja koira makasasi kai
sen pari tuntia
jonka istumatuina tämänkin
pakon alla ja ahdisteluita
huolimatta
hoidan kaiken
kuin en olisikaan

mutta kaikiha
sen nyt jotietää
on mekko levennyt

ja mitä mä siitä
kun ajatuksia korinttilaisista
kivenhakkaajista
jollainenn ilmaisumuoto on tärkiää

tulkaa kylään, ja jolkaa töissä
tässä kolhosissa syödän tonnikalaa

mutta rahan
tuloa
ei estänyt mikään
siiinä firmassa
ja gösta sudqnrst on ottanut minusta vallan
siis jättiläinen
lihava
mies

oveen hakka ja suukon
oven vasta auetessa

se kutainen suukko
ja sen kutaisen suukonk vuoksi ja virta
minä olen

joka tapauksessa
olet
its!

/voittehan arvata miten harmillista tuollainen neuvonta on komentaessa ja kuinka siinä käypi

aina se onnistuupi

miä meiltä moi

(noh. tuilipa hankala, mutta välitallentamalla minä aina väistän tuskallisest kysmykset ja takaan myös täyden käytettävyytni
mihin tahansa kunhan jotain on?

syyystäkää
en välittäny
silloi ku en tajunnut
kuka sinä olet

mihin mieli minut nyt veisi
jos en menisi kumartamatta, isäntäväen nähdessään.

säännot olivat ankarat
ja niit'

a niitä sovellettiin
opinahjoni kuitenkin oli
kokeluna susi

jos ei nyt aiva,
siinä mittakaavssa,
kun niitä lukee,
vesilaskut muistaa maksaa

en ajatllutkaaan
täälä viipy vuositolkulla
riittä valla, niille kellä
ajatuksisa vain sio
solidaarisuus


ei kukaan enää muistanut
sanaa solidarisuu tai solidariteetti?
oli tiässä,.
puolassa sille kumarretaan
ja saksa maksaa

miksei koskaan minun maksaan voisi tulla
mileen jopa
ajatuskin
siitä
missä kuunnossa

miä olen,
hitto, lukekaa sairauskertomusta
minä takaan että se vie
ja menee

tausta ja kertsä
[etsin ihmisiä jotka osaavb
ohjelmoida ja jotain työtö yhteskunnalle
oli tetävä]

jokohan tämä nyt riittää
pakko mennä batmudiin

ja ei se ole ollenkaan
niin paha paikka kun aikansa
ottaa kuooon
nyrkki vahigossa
ja koira makasasi kai
sen pari tuntia
jonka istumatuina tämänkin
pakon alla ja ahdisteluita
huolimatta
hoidan kaiken
kuin en olisikaan

mutta kaikiha
sen nyt jotietää
on mekko levennyt

ja mitä mä siitä
kun ajatuksia korinttilaisista
kivenhakkaajista
jollainenn ilmaisumuoto on tärkiää

tulkaa kylään, ja jolkaa töissä
tässä kolhosissa syödän tonnikalaa

mutta rahan
tuloa
ei estänyt mikään
siiinä firmassa
ja gösta sudqnrst on ottanut minusta vallan
siis jättiläinen
lihava
mies

oveen hakka ja suukon
oven vasta auetessa
saa mies

se kutainen suukko
ja sen kutaisen suukonk vuoksi ja virta
minä olen

joka tapauksessa
olet
itse

mine
se

(välitallennus: etsin musiikkia(geroge harrison...))
öoftmion,lifrmion,liftmeon, lift me on...

yrttien luonne ja öylätti.

tahtoisin kertoa kurinalaisesta kristillis-luterisen kiron apukoulusta (toiset käy leirillä naimassa, toiset ei) jamittäpäsitä ihmisenä muusta puhui kuin on seksistä kysymys. mieltä se ylentää, ja joskus alentaakin, mutta oikein harjoittelemalla, siitä voi lupua, ja niin käydesä ihmisestä tulee, usein, rotta.

minä tunnen olevani rotta, minulla on oikein rottamaiset ajatukset alati mielessä, mutta lääkärini sanovat että se ei ole totta; minulla on sittenkin helppo elämä, minä voin aina käyttä puolipistettä silloin kun haluan. se on totta että elämäni on ollut totta tosiaan ja sitä se tulee olemaan loppuun asti.

olkoon kyseessä sitten, ja kuitenkin mikä lie, niin täältä ei pese eikä täälä siivota: sellaisia ovat ajtusteni lahkot ja aivoissa vilisevtä kummajaset minä sylkäisen pois, hampaita pesemättä. minä olen kovin onnelline ja melko kiitollinenkin, vain yksi vaje on elämässäni ja sillä minä tiedän katoavani. ei ole hauskaa ainak, kun huomaa että rakkaus rikkoi, ja minä pakenin.

sellainen elämä ei voi tehdä muuta kuin suuria kirajlijoita, ja sellaiseki minä tulen. kostan vielä kaiken ja jos et tajunnut niin uudestaan; minä tulen.

olkoon tyhymyys! Ja tyhmyys oli.

(tutustuin jussiin, isolla ässällä)

muakatu ässä ja hidas kirjotus, tekevät yhdessä totta siitä mitä sanoin ja pilkkumrkin ja pioneeri-kopanjan II/89 nimeen minä vannon, että elämäni käänteet joista täälä olen puhunut ovat totta.

minä olen sellainen ihimnen että minä halua, ala1)i, seuraa

alati) ei ole alatinin taskulamppu nyt kyseessä van xe tuhat tuntia ja tuhat yötä, joina valvoi ja kuulin tarinan vulvasta; ei mennyt hukkaan tämäkään ilta, vaikka niin sanottiin.

olen aina valmis ja kokoajan - katsos- orja, elämäni ei ole kiva paikka; ja juuri sitä keroisin, mutta vielä ei ole sen aika ja paikka on niin saatanan kehno, että häpiäksi käy ja siltä myös näyttää.

senpituinen se ja vil ä tuo pikkumerkintä (välitallennus, joka eionnistu)

sitä kieltä puhuu, mihin on tuskaantunut; terve pää, terve elämä ja sitä kieltä puhuu, muorikin. minä vain kuuntelin puhuessa ja mieleeni tulvivat sanat karsien - kirjoitin tämänkin.

P.S- Hassu kissa, sehän on juusto (ja kaksi subjektiivia).

t: äm tee vee kolme, ja miä meltä moi

pps. niin. jos joku äkkäsi niin tahson töihin yleisradioon, yön juontajaki. sillä se minä olen, yö, jona valvoit, ja yä miksi olet hereillä nyt. minä en korvaa kenekään paikkaa, minä anna ja kuuntelen.

(älkää herätkö, minä tallennan tähän väliin)

meillä sanotaan, oikeastaan minä sanon, itselleni...

en koskaan parane tästä taudista, joka on rakkaus. minua lääppivät ihmiset morjestvat huivien välistä, nyökäten ja muuttuen levotomiksi, (välitallennus)

(ja aiheesta viis)

siis nythän on inin että...

musique [http://www.youtube.com/watch?v=ZTzA_xesrL8]
eloguvasta blade runner

kai kuuntelit, mitä nexus sanoi?
kuinka sen sanoisin,
jos lainkaan.

tuosta se tulee tai sitte ei. se pitää ensin kuunella monen muunkin.
katsokaas, muodostava kausaatio, niin... muodostava kausaatio on joku herranluoma teoria, mutta ei kenen tahansa herran vaan itsensä rubert sheldrake, joka asetti itsensä ja ajatuksen itsensä 8 tai 9 erialojen osaajien armoille ja asettui väitteliän asemeen.

vaikka tuossa olisi käynyt kuinka huonosti niin eihän, eikä hänkään, voisi hävitä, yksin (nimom) usko (niin) sanoo jotain sellaista. muodostava kausaatio on teoria kiteiden muodostelmista ja muodostumisesta. muodostava kausaatio selittää miksi pyramideja rakenneltiin sekä vanhalla että uudella mantereella ja oletettavasti toisistaan tietämättä.

muodostava kausaatio ei ole ollenkaan niin myyttinen ilmiö nykyään kuin se oli noin 15 vuotta sitten... (välitallennus) siinähän on lähinnä kysmys optimaalisesta rakennusratkaisusta tai - tulkitessaan - evolutiosta: muodostavassa kausaatiossa, jokin rakenne hakee optimaalista muotoa (pakko välitallentaa kun yle classic soitta edward griegin nocturnon tai mikä se koko albumillisen nimi olikaan)... no pillipiipareista ja sen sellaisista tulee musikantteja ja lusikka on jokaisessa kultuurissa sen muotoinen kuin on sitä ruokittava suukin. ei sen kummempaa. mutta kuulkaas tätä, tulkintaani jostain aiva ja vallan uudesta ajatuksesta joka nyt on herännyt.

lähtökohtana on ajatus siitä että on oltava vettä että elämän vähinmäisvaatimus tulee täytetyksi, (sulveigin laulu).... en voi keskittyä... keskity arafat, keskity!

niin on ajateltu nyt että elämä ei tullut tänne, ainakaan yksin, marsista, tai yksin planeetasta maa tai yksin siitä kappaleesta jonka osana kuu törmäsi maahan eli meihin.

ajatellaan, sanoisin, mutta kuvitellaan ensin mieluiten. jos vettä oli maassa ennenkuin maa jäähtyi ja maahan törmäsi jokin möntti josta jäi osa maahan ja toisesta tuli kuu, tuota esitettyä tukevat fysikaaliset näytteet sekä kuusta että maasta saatuina kappaleina.

ajatellaan, että kuviteltaisiin vielä ja edelleen niin että kun ei jupiter ollut vielä niin iso ja suuri massaltaan kuin painovoimansa on tänään, niin meihin, siis maahan on törmännyt monen monituista astreoidia, mutta niitä tärkeämpinä ovat olleet enemmän vettä tuovat komeetat, sillä maa kiertolatalaisinsa on ollut kohtalaisen luja massa vetämään puoleensa, ainakin elämää, jos ei sitä suurempaakin.

noin on vetovoima jo selitetty ja lihavuuteni alkaa olemaan melko kaunista, ottaen huomioon että olen miltei päärynänmuotoinen ja silti ihminen.

kuvitellaanpa taas että maahan on törmännyt, no sitä ei tarvi kuvitella se pitää ottaa totena, sillä kuusta ja maasta otetut kivinäyteet ovat osoittaneet että maa ja kuu ovat samaa kiveä. jos lähtökohtainen totuus on tuo, jonka esitin ja jatkoa seuraava väittämä että joistain kohdin maapalloa on kaiveltu esiin komeettojen itsensä jäänteitä ja nekin ovat koostumuksetlaan maankaltaista maata, niin mikä tekee niistä maankaltaista?

maankaltaisuus on seurausta siitä että maahan törmännet ja maata olevat kivet sisältävät vettä, maapallo, tämän ajattelemani arvion (ja huonon engalnninkielen tähden tai vuoksi... err... noh) on kivisydeämeltäänkin tula jossain kuoren alla 70% pitoisuudeltaan vettä. laava, jota ajattelit, ei ole sulaa kiveä, vaan sen tekee juoksevaksi kiveksi juuri siihen kiveen sitoutunut vesi.

nyt sinulla on aimo hanskallinen tuota sulaa vesikiveä käsissäsi ja kun seuraava suuri koje laitetaan maata kiertävälle radalle, niin voi hyvin tapahtua niin että huomataan että jopa aurinkokuntamme ulkopuolella on olemassa planeettoja, joista aiemmin puhuttiin jotenkin niin että ne ovat erossa auringosta tai auringoistaan niin että joko on tai ei ole sen eliöstöllösen elämän kiertoradalla, vaan ajatellaan niin että vesi, massana, ajaa tietyt materiaalit tietylle etäisyydelle kiertolaisestaan ja vesi olisi siis elämän kehto. pieni mutka matkassa on vielä, en tiedä mikä, uttma jokin on... ja siksi väletellennetaan...

niin mutka on mutta mutkatonta. kun noista edellä esitetyistä puheista ottaisi joku selvän niin sen mukaan milestäni on laskettavissa koko universumissa maankaltaisten planeettojen lukumäärä ja se on kaikkien planeettojen osalta se joiden massasta 70% on vettä. ei sen planeetan pinta-alasta tai mistään muusta näennäisestä vaan siihen itteensä planettaan ja sen ytimiä myöten 70% niin sielä on se 70% mahdollisuus olla elävää elämää.

(ja tähän solveigin näytelmämusiikkiin, joka oli per gyntin näytelmään edward grigin säveltämä musiikkii.... eli no more bets, valo merkki, lights off, you loose)

sellainen teoria ja se ei ole minun... ja sen kyllä huomaa,
siitä huolimatta,
miä meiltä, moi!

(otiskossa piti lukea: tahtoisin avautua, mutta ei huvita)

ja jatkua ...mikään, vittu. ei huvit yhtään saatanan, mikään, vittu. ja heti perään olisin halunnut tämän aloituksen sijaan sanoa että, "mutta tahtoisin sanoa että minulla on sitten hyvät naapurit, siis kaikki naapurit". ajattelen, nähkääs, niin että jos minun kirjoituskiani on joku joskus lukenut - ehkäpä oikein antaumuksella - niin pian huomaa että sielä on joku juorni. se juoni, jota kukaan ei jaksa tonkia on se että minä olen aika rasittava tyyppi, ihmisenä, oikein erityisen helppo jopa ihan vihattavaksi. kolikon kääntöpuoli, tai postimerkin liimapinta on se että jos miä olen rankka vähäisille kavereille, ystäville tai tutuille jne. jne. ja muuta sellaista mtä vastaavanlaisessa tilanteessa tulisi luetteloon lisäillä, olen minä kaikista rasittavin muille ja erityisesti itselleni... ja näin herra dostojevski on taas ottanut minusta vallan ja hurjastelee sillä kellarissa, minä olen vain moottori joka käy etanolilla ja etanoilla, se kunniamainita on kyllä myönnettävä, että ruoka herra dostojevskin juodessa on mitä parhainta, ja lihottavaa ja erityisen epäterveellistäkin varmaan. ehkäpä herra dostojevski joskus veisi minut tuon huonon ruokavalion vuoksi myös sinne sveitsien maahan eikä tuonne iänikuisen rasittavaan germaniaan vai mikä preussila se silloin olikaan.

sitä odotellessa pelaan aikaa ja batmudia,
apinanasi

P.S. jos minulla olisi niin hyvä suku kuin napurini, niin wen minä istuisi lauatnaina täälä itkemässä vaan pelaisin battia... sinne siis