”Voi helvetti”, Otso huokaa, ja mä liityn sen huokaukseen. ”Mä en tiedä mitä mä teen”, se sanoo sitten ja kääntyy katsomaan muhun, katsoo mua silmiin. ”Helena, mitä mä teen?”
En tiiä susta, Otso, mutta mä ainakin itken.
Helvetistä itään, ja hajottaa vitusti.