Joka kerta tuntuu tuo näyttelyihin pakkaaminen helpottuvan ja tavaraa on aina vain vähemmän ja vähemmän. Ensimmäisiin näyttelyihinsä sitä pakkasi mukaan kaikkea sellaista ylimääräistäkin, mitä ehkä mahdollisesti saatettaisiin tarvita - eikä kyllä koskaan tarvittu. Kaiken tällaisen on oppinut jo jättämään pois. Etenkin, kun käy yksin näyttelyissä, oppii pakkaamaan vain tuikitarpeellisen mukaansa, sillä kaiken joutuu kantamaan itse. Jos on kantojuhta mukana, voi ottaa vähän ylimääräistäkin, erityisesti eväitä. Kissanäytteliyssä täytyy aina olla tiettyjä karkkeja, tiettyä mehua ja jotain muuta pikkunaposteltavaa. Ilman niitä päivä ei suju. Verensokeria täytyy vähän nostaa aina välillä, kun stressi ja ympäriinsä näyttelyhallissa juoksentelu saavat sen putoamaan vaarallisen lähelle ärhentelytajaa. Onneksi eväät eivät paina paljoa ja kotimatkalla ne kulkevat kätevästi mahassa. Muuten lisää kannettavaa on tullut omasta näyttelyhäkistä, mutta se on kyllä ihan ehdoton varuste. Etenkin ulkomailla, sinne ei lähdetä ilman omaa häkkiä!
Aina, kun joku kysyy, miten puolipitkäkarvainen kissa valmistellaan näyttelyyn, muistan kertoa, miten turkkia hoidetaan ympäri vuoden oikealla ruokinnalla, kampaamalla ja nyppimällä säännöllisesti ja ennen näyttelyitä kissa pestään hyvissä ajoin noin viikkoa ennen. Noh, todellisuudessa turkki harjataan joskus ja jouluna, nypitään viikkoa ennen näyttelyitä, kun muuten ei olla muka ehditty ja kissa pestään edellisenä yönä. Kuten nytkin, kissa vielä odottaa kylpyään onnellisen tietämättömänä, mitä pian tulee tapahtumaan.
