Kuinka nopeasti onni voikaan kääntyä? Vuorokausi epätoivoa myöhemmin meillä on aivan ihana, vaikkakin hieman kallis koti Sabadellin keskustassa (huone, jossa on parisänky, telkkari +20 kanavaa, suihku, vessa, peilipöytä, parveke, internetyhteys, ja yhteinen keittiö muiden asukkaiden kanssa), aurinkoa kakskyt astetta ja kassillinen ihania uusia hepeneitä! Lisäksi minulla on huhtikuun työvuorolista, joka kertoo ensimmäisen harjoittelun olevan synnytyssalissa, jee! Sain myös hassun työasun, jossa rinnassa on kirjailtu koulun logo ja takana on vyö, joista kaikki varmasti tunnistaa minun olevan har-joit-te-li-ja.
Barcelonassa on siis saman verran asukkaita kuin Suomessa ja Sabadell on tällainen Turun kokoinen Barcelonan ”lähiö”, vähän niin kuin Routio on Lohjan lähiö. Tässä lähiössä sijaitsee myös yksi Espanjan (kuulemma) arvostetuimmista sairaaloista, ja siellä työskentelen seuraavat kolme kuukautta. Ensi viikko on vielä lomailua varten; käydään ehkä Andorrassa tai sitten ei. Juha kylläkin haaveilee, että päästäisiin katsomaan futista Camp Noulle. Voin lähteä mukaan, jos siellä on komeita pelaajia.
Jos olisi järkevä niin menisi lomailun sijasta espanjan tehokurssille, sillä kielitaitoni on hävettävän huonoa. Tai sitten se, etten tajua mitään, johtuu siitä, että ihmiset puhuu täällä katalaania eikä espanjaa...
Ensi viikko on myös pääsiäisviikko, ja tapahtuman arvostus on täällä vähän eri mittasuhteissa kuin Suomessa. Ensi viikolla kaikki lomailevat ja siksi en voinut vielä aloittaa harjoitteluakaan. Kaupoissa on kaikenmaailman pääsiäistilpehööriä ja leipomot täynnä suklaakanoja ja pupuja ja sitten kadunvarsilla myydään sellaisia parimetrisiä puukoristeita, joita ihmiset raahaa koteihinsa, tiedä sitten mikä niiden käyttötarkoitus on.
Täällä tuskin tulee lopetettua tupakanpolttoa, sillä ihan KAIKKI polttaa täällä tupakkaa, ihan joka paikassa. Tupakan hintakaan ei päätä huimaa, aski sinistä äl-ämmää oli 2,4 euroa.
Kahviloita täällä on satoja, ja miten nautinnollista onkaan istua siestaa kuppilassa ja juoda kaakaota tai teetä (Juha juo cafe con lecheä) ja poltella pitkiä henkosia tupakkaa. Eikä ole kiire minnekään, ehkä sitten mañana.
Terkkuja kaikille meiltä molemmilta ja ekstraenkelit Henkalle ja Miialle.
Sabadell vaikenee <3