IRC-Galleria

Väsyttää.

Vitun sotavuodet ja energiakriisi!

Mitä sinulle toivon?
en sitä, että
olisit kaunein puu
tämän maan päällä.
En sitä, että
aina, vuodesta vuoteen
kaikilla oksillasi
loistaisi kukkia.

Vaan että joskus
johonkin oksaan
puhkeaisi kukka,
että joskus syntyisi
jotain kaunista,
että rakkauden sana
joskus tavoittaisi
jonkun sydämen,
sitä sinulle toivon.

- Jörg Zink

En toivo sinulle,
että jossakin
metsäpolulla
kohtaisit valkean kauriin
tai kuninkaanpojan
tai haltijattaren, joka
tekisi sinut rikkaaksi.

Vaan että sinulla olisi
silmät joilla huomaat,
kun sinua vastaan
tulee tiellä ihme.

Sillä ihmeisiin
ei tarvita satuja,
vaan näkevät silmät
ja sydän joka ymmärtää
kiittää ihmeestä.

- Jörg Zink

En toivo sinulle,
että olisit "vapaa"
ja vailla ihmisiä
yksin kaukana aavassa
maassa,
jossa on tilaa,
vaikka joskus saattaisit
sellaista kaivatakin.

Toivon sinulle ystäviä,
avuliaita, häiritseviä,
niitä joita tarvitset tai
jotka tarvitsevat sinua.

Toivon sinun löytävän
kiinnekohtia
kuin muratti
lujasta rungosta,
ja että saat voimaa
olla runko niille, joita
sinun on kannettava.

- Jörg Zink

Minusta on kaunista, kun minulla on ihminen
joka pysyy minun luonani eikä lähde pois.
Joka antaa minun olla sellainen
kuin juuri tällä hetkellä olen.
Jolla on aikaa ja kärsivällisyyttä kuunnella
sitä minkä hän on jo kuullut kymmenen kertaa.
Joka huomaa mitä juuri nyt on tehtävä,
yksinkertaisesti ja käytännöllisesti.
Jossa on huumoria, mutta ei ivallista,
vaan sitä harvinaista lajia joka kohoaa hyvyydestä.
Joka ei tiedä kaikkea Jumalasta ja maailmasta,
vaan jonka on yhä tapailtava sanoja,
kun hän puhuu siitä mikä on tärkeää.

- Jörg Zink

Rakkaudella
on monta nimeä.
Kaipaus. Kiintymys. Lohdutus.
Kärsivällisyys tai toivo, sydämellisyys tai myötätunto.
Se antaa turvallisuutta ja herättää ihastusta.
Se on sydämen värähtelyä,
joka siirtyy toiseen
hiljaista sanaa tai hellää kosketusta myöten.
Se on kuin ruukku, josta toinen juo,
kuin valo, joka saa hänen koko olonsa valoisaksi.

- Jörg Zink

Sairaus voi kovettaa sinut,
mutta se voi myös tehdä herkäksi.
Se voi saattaa sinut sisäiseen sekasortoon,
mutta panna sinut myös miettimään asioita,
se voi ohjata sinua lähemmäs itseäsi
ja sitä kohtaloa, joka sinun on määrä kestää.
Siksi ei ole tärkeintä selvitä irti sairaudesta,
vaan ymmärtää, mistä se johtuu
ja mitä se haluaa muuttaa meissä.

- Jörg Zink

Se joka etsii totuutta,
löytää sen harvoin
monien äänien hälinästä.

On mentävä
syrjään.

Ja sitten avoimin silmin nähtävä,
mitä tulee vastaan
yksinäisillä teillä:

maailman päiväpuoli
ja yöpuoli,
se mikä siinä on kaunista
ja ihmeellistä
ja se mikä on arvoituksellista ja kauheaa.

On mentävä syrjään
ja tarkkailtava,
mitä on.

- Jörg Zink

Anteeksiantaminen ei ole unohtamista,
vaan loukkauksista hellittämistä.

- Mary McLeod Bethune

Ei ole hävettävää myöntää olleensa väärässä.
Sehän merkitsee,
että tänään olen entistä viisaampi.

- Alexander Pope

Ellen välitä itsestäni, niin kuka välittää?
Jos olen vain itseäni varten, niin kuka olen?
Ellei nyt - niin milloin?

- Hillel

Elämä kaikkine kamppailuineen on jännittävää,
kaunista, hauskaa, yllätyksellistä ja kallisarvoista.
Mitä tapahtuukin
- takaisin emme mennyttä saa.

- Rose Macaulay

Herra, kun olemme väärässä,
auta meitä muuttumaan ja kun olemme oikeassa,
tee meistä hyviä elämäntovereita.

- Peter Marshall

Kaikki kunnia saa alkunsa siitä,
että uskaltaa aloittaa.

- Eugene F. Ware

Kohtaa rohkeana suuret surusi ja kärsivällisenä
pienet murheesi.
Mene levolle rauhallisella mielellä,
kun olet tehnyt päivän työt,
sillä Jumala on valveilla.

- Victor Hugo

Kun on tarpeeksi pimeä, voit nähdä tähdet.

- Charles A. Beard

On tutkittava itseään,
jos haluaa tietää elämänsä tarkoituksen.
Sitä ei voi löytää, vaan se on selvitettävä.

- Antoine de Sait-Exupery

Saat ruusut kukoistamaan puutarhassasi,
jos viljelet niitä myös sydämessäsi.

- S. R. Hole

Sen, joka taistelee hirviöitä vastaan,
tulee olla varuillaan, ettei itse muut hirviöksi.

- Friedrich Nietzsche

Sinulla on oikeus ajatella omalla tavallasi.
Anna muiden tehdä samoin.

- Voltaire

Suuri Henki, auta,
että en tuomitsisi toista,
ennen kuin olen kävellyt hänen mokkasiineissaan.

- Sioux-intiaanien rukous

Tämä hetki on hyvä,
kuten kaikki muutkin hetket,
jos vain tiedämme, miten ne käytämme.

- Raph Waldo Emerson

Tärkeintä ei ole tämän hetkinen asemamme
vaan se suunta,
johon olemme menossa.

- Oliver Wendell Holmes

Älkäämme pelätkö seurata totuutta,
johtaapa se minne tahansa.

- Thomas Jefferson

Pääsiäinen.

Kevättä kohti menossa.

Tammikuusta alkaen pää täynnä räkää ja kurkku kipeä, silleen on-off-tyyliin.

Että näin.

Kevättä odotellessa.

Testin mukaan minusta löytyy ominaisuuksia useammasta Kalevalan naishahmosta, eniten minua muistuttavat Mielikki, Aino ja Louhi! (Osui enemmän kuin oikeaan!)

Mielikki:

Mielikki suhtautuu suurella, mutta rennolla huolenpidolla ja hellyydellä sekä luontoon, ympäristöön, eläimiin että omaan perheeseensä. Hänen miehensä ja lapsensa saavat osakseen paljon rakkautta ja hyvää ruokaa. Mielikki ei välitä kovinkaan paljon siitä, miltä asiat toisten silmissä näyttävät. Hän on aika boheemi asumisensa ja pukeutumisensa suhteen. Siivoaminen ja pyykinpesu eivät ole hänelle kunnia-asioita. Hän ei tee mitään sen vuoksi, että niin yleensä pitäisi tehdä. Jos Mielikki saa rahaa ja tavaraa, niin silloin sitä myös menee. Aineellinen hyvyys ei tee pesää hänen ympärilleen. Hän arvostaa kokemuksia enemmän kuin arkkuja aitassa.

Hän jos kuka osaa tarttua hetkeen. Mielikki on rakastettavuudestaan huolimatta itsenäinen ja antaa itsenäisyyttä perheensä jäsenille. Hän ei tunge liian liki. Hän tarvitsee myös tilaa ympärilleen, jotta hänen ajatuksensa ja luovuutensa voisivat vapaasti liikkua. Eläimet ovat hänelle hyvin tärkeitä. Mielikki ja eläimet tulevat hyvin toimeen keskenään; melkein kuin he puhuisivat samaa kieltä. Eläimet, lapset ja miehet palvovat Mielikkiä. Mielikin heikkous voi olla liiallinen antaa mennä-asenne. Tyhjä jääkaappi, pöydillä ajelehtivat laskut ja satunnainen järjestyksen ja puhtauden ylläpito saavat lapset tuntemaan turvattomuutta. Usein Mielikin lapset itsenäistyvät varhain. Nautiskeleva elämänasenne ja kaikkeen elolliseen kohdistuva hellyys ovat Mielikkiä johtavat voimat. Kun ne ovat tasapainossa asiat ovat hyvin. Jos voitolle pääsee nautiskelu, se voi aiheuttaa juomis- tai syömisongelmia. Tuhlaileva hellyys taas saattaa suuntautua kummallisiin kohteisiin. Kehityssuunta: ripaus tarmoa, hyppysellinen kurinalaisuutta ja teelusikallinen järjestystä.

Aino:

Ainon rooli perheessä on kuuliaisen tyttären. Hänen merkittävin ihmissuhteensa on äitisuhde aikuisuuteen asti ja äidin hyväksyntä on hänelle tärkeä. Aino on se lapsista, joka jää huoltamaan ikääntyviä vanhempiaan. Myös suhteessa miehiin Aino omaksuu tyttären aseman. Hän kokee seksuaalisuuden pelottavana ja kiellettynä. Äidin hahmo on ikään kuin aina Ainon ja hänen rakastettunsa välissä.

Ainoa on helppo käyttää välineenä valtapelissä, sillä hän on taipuvainen täyttämään toisten tarpeita eikä uskalla tuoda esiin omiaan. Tiedostamattaan Aino arvelee, että hyväksyntä loppuu heti, kun hän alkaa esittää omia toiveitaan. Ainon on ylipäänsä vaikea määritellä, mistä hän pitää tai mitä hän tahtoo.

Merkittävä hetki Ainon elämässä on, kun hän ymmärtää tulevansa hyväksikäytetyksi ja oivaltaa, ettei häntä rakasteta omana itsenään.

Mutta Ainon on vaikea ilmaista vihaa. Viha kääntyy häntä itseään kohtaan. Aggressio muuttuu depressioksi ja itsetuhoksi. Tajuamisen hetki antaa mahdollisuuden myös uuteen elämään.

Ainolla on mahdollisuus murtautua ulos perheestä ja elää omaa, erilaista elämäänsä. Se merkitsee usein sairaiden perhesuhteiden täydellistä katkaisemista ja se saa ilmaisunsa seksuaalisen identiteetin etsimisenä, uuden viiteryhmän löytämisenä, kenties muuttona eri kulttuuriin tai siirtymisenä aivan toisenlaiseen elämäntapaan kuin lapsuudenkodissa.

Uuden identiteetin löytävä Aino vapautuu masennuksestaan. Oman elementtinsä - oli se sitten urheilu, taide, politiikka, toinen kulttuuri tai seksuaalisuus - löytänyt Aino on vapautunut ja iloinen.
Kehityssuunta: Ainon masennukset hellittävät, kun hän opettelee tuntemaan, mitä itse asiassa haluaa ja mistä pitää.

Louhi:

Louhinainen pitää vallan ohjakset käsissään. Hän on todennäköisesti myös työssään johtavassa asemassa. Johtajana hän on oikeudenmukainen ja ajaa yhteistä etua.

Hän ei päästä itseään helpommalla eikä ota etuoikeuksia. Hänellä on usein vaikeuksia delegoida tehtäviä ja päätöksentekoa tai luottaa työntekijöiden omaan arvostelukykyyn. Vaarana on tällöin kuormittaa itseään liikaa.

Louhessa on sisäistä auktoriteettia. Hänen johtajuuttaan asetetaan harvoin kyseenalaiseksi.

Louhi on tytärten äiti. Tyttären hyvä on hänelle tärkeää. Tyttäriinsä hän myös luottaa ja äidin ja tytärten välillä on lämmin ja kunnioittava suhde, joskin Louhinainen jakelee hyviä neuvojaan myös tyttärille.

Louhi on perhe-elämänsä aurinko, jonka kirkkaudessa mies haalistuu kuuksi. Suvun naiset ovat kiertotähtiä ja miehet auttamatta vain satelliitteja. Mies on Louhelle tärkeä tunteiden tasolla. Usein hän valitsee tunteikkaan, vähemmän vallanhaluisen miehen, josta saa yliotteen.

Ei ole harvinaista, että Louhen kumppaniksi osuu mies, joka on työnsä vuoksi paljon poissa kotoa. Kun miestä kohtalo kolhii tai maailma masentaa, Louhen hellivät piirteet nousevat pintaan ja hän on hyvin hoivaava ja ymmärtävä kumppani. Louhi toivoo huolenpitoa ja lohduttelua myös itselleen, mutta ei suinkaan pyydä sitä ääneen.

Kehityssuunta: Louhinainen voi paremmin, kun hän tutustuu tunteisiinsa ja alkaa arvostaa niitä. Hänelle tekee hyvää opetella osoittamaan armeliaisuutta itseään kohtaan.

***

Louhi parantaa Väinämöisen:

Otti miehen itkemästä,
Urohon urisemasta;
Saattoi siitä purtehensa,
Istutti venon perähän.
Itse airoille asettui,
Soutimille suorittihe;
Souti poikki Pohjolahan,
Viepi vierahan tupahan.
Syöttelepi nälästynehen,
Kastunehen kuivaeli;
Siitä viikon hierelevi,
hierelevi, hautelevi,
Teki miehen terveheksi,
Urohon paranneheksi.

***

Aino itkee perheensä rakkaudettomuutta:

"Syäntäni tuimelevi,
Päätäni kivistelevi.
Eikä tuima tuimemmasti
Kipeämmästi kivistä,
Jotta, koito, kuolisinki,
Katkeaisinki, katala,
Näitä suurilta suruilta,
Apeilta miel'aloilta.
Jo oisi minulla aika
Näiltä ilmoilta eritä,
Aikani Manalle mennä,
Ikä tulla Tuonelahan:
Ei mua isoni itke,
Ei emo pane pahaksi,
Ei kastu sisaren kasvot,
Veikon silmät vettä vuoa,
Vaikka vierisin vetehen,
Kaatuisin kalamerehen,
Alle aaltojen syvien,
Päälle mustien murien."

***

Lemminkäinen kehottaa Mielikkiä pukeutumaan juhlavasti:

Itsensä metsän emännän,
Ehtoisan metsän emännän,
Käet oli kullankäärehissä,
Sormet kullansormuksissa,
Pää kullanpätinehissä,
Tukat kullansuortuvissa,
Korvat kullankoltuskoissa,
Kaula helmissä hyvissä.
Oi mielu metsän emäntä,
Metsolan metinen muori!
Heitä poies heinäkengät,
Kaskivirsusi karista,
Riisu riihiryökälehet,
Arkipaitasi alenna!
Lyöte lykkyvaattehisin,
Antipaitoihin paneite
Minun metsäpäivinäni,
Eränetso-aikoinani!
Ikävä minun tulevi,
Ikävä tulettelevi
Tätä tyhjänä-oloa,
Ajan kaiken annituutta,
Kun et anna aioinkana,
Harvoinkana hoivauta.
Ikävä ilotoin ilta,
Pitkä päivä saalihitoin.

***

http://www.sirpa.hirvikoski.fi/kalevala/testi.html

Testin mukaan minusta löytyy ominaisuuksia useammasta Kalevalan naishahmosta, eniten minua muistuttavat Mielikki, Aino ja Louhi! (Osui enemmän kuin oikeaan!)

Mielikki:

Mielikki suhtautuu suurella, mutta rennolla huolenpidolla ja hellyydellä sekä luontoon, ympäristöön, eläimiin että omaan perheeseensä. Hänen miehensä ja lapsensa saavat osakseen paljon rakkautta ja hyvää ruokaa. Mielikki ei välitä kovinkaan paljon siitä, miltä asiat toisten silmissä näyttävät. Hän on aika boheemi asumisensa ja pukeutumisensa suhteen. Siivoaminen ja pyykinpesu eivät ole hänelle kunnia-asioita. Hän ei tee mitään sen vuoksi, että niin yleensä pitäisi tehdä. Jos Mielikki saa rahaa ja tavaraa, niin silloin sitä myös menee. Aineellinen hyvyys ei tee pesää hänen ympärilleen. Hän arvostaa kokemuksia enemmän kuin arkkuja aitassa.

Hän jos kuka osaa tarttua hetkeen. Mielikki on rakastettavuudestaan huolimatta itsenäinen ja antaa itsenäisyyttä perheensä jäsenille. Hän ei tunge liian liki. Hän tarvitsee myös tilaa ympärilleen, jotta hänen ajatuksensa ja luovuutensa voisivat vapaasti liikkua. Eläimet ovat hänelle hyvin tärkeitä. Mielikki ja eläimet tulevat hyvin toimeen keskenään; melkein kuin he puhuisivat samaa kieltä. Eläimet, lapset ja miehet palvovat Mielikkiä. Mielikin heikkous voi olla liiallinen antaa mennä-asenne. Tyhjä jääkaappi, pöydillä ajelehtivat laskut ja satunnainen järjestyksen ja puhtauden ylläpito saavat lapset tuntemaan turvattomuutta. Usein Mielikin lapset itsenäistyvät varhain. Nautiskeleva elämänasenne ja kaikkeen elolliseen kohdistuva hellyys ovat Mielikkiä johtavat voimat. Kun ne ovat tasapainossa asiat ovat hyvin. Jos voitolle pääsee nautiskelu, se voi aiheuttaa juomis- tai syömisongelmia. Tuhlaileva hellyys taas saattaa suuntautua kummallisiin kohteisiin. Kehityssuunta: ripaus tarmoa, hyppysellinen kurinalaisuutta ja teelusikallinen järjestystä.

Aino:

Ainon rooli perheessä on kuuliaisen tyttären. Hänen merkittävin ihmissuhteensa on äitisuhde aikuisuuteen asti ja äidin hyväksyntä on hänelle tärkeä. Aino on se lapsista, joka jää huoltamaan ikääntyviä vanhempiaan. Myös suhteessa miehiin Aino omaksuu tyttären aseman. Hän kokee seksuaalisuuden pelottavana ja kiellettynä. Äidin hahmo on ikään kuin aina Ainon ja hänen rakastettunsa välissä.

Ainoa on helppo käyttää välineenä valtapelissä, sillä hän on taipuvainen täyttämään toisten tarpeita eikä uskalla tuoda esiin omiaan. Tiedostamattaan Aino arvelee, että hyväksyntä loppuu heti, kun hän alkaa esittää omia toiveitaan. Ainon on ylipäänsä vaikea määritellä, mistä hän pitää tai mitä hän tahtoo.

Merkittävä hetki Ainon elämässä on, kun hän ymmärtää tulevansa hyväksikäytetyksi ja oivaltaa, ettei häntä rakasteta omana itsenään.

Mutta Ainon on vaikea ilmaista vihaa. Viha kääntyy häntä itseään kohtaan. Aggressio muuttuu depressioksi ja itsetuhoksi. Tajuamisen hetki antaa mahdollisuuden myös uuteen elämään.

Ainolla on mahdollisuus murtautua ulos perheestä ja elää omaa, erilaista elämäänsä. Se merkitsee usein sairaiden perhesuhteiden täydellistä katkaisemista ja se saa ilmaisunsa seksuaalisen identiteetin etsimisenä, uuden viiteryhmän löytämisenä, kenties muuttona eri kulttuuriin tai siirtymisenä aivan toisenlaiseen elämäntapaan kuin lapsuudenkodissa.

Uuden identiteetin löytävä Aino vapautuu masennuksestaan. Oman elementtinsä - oli se sitten urheilu, taide, politiikka, toinen kulttuuri tai seksuaalisuus - löytänyt Aino on vapautunut ja iloinen.
Kehityssuunta: Ainon masennukset hellittävät, kun hän opettelee tuntemaan, mitä itse asiassa haluaa ja mistä pitää.

Louhi:

Louhinainen pitää vallan ohjakset käsissään. Hän on todennäköisesti myös työssään johtavassa asemassa. Johtajana hän on oikeudenmukainen ja ajaa yhteistä etua.

Hän ei päästä itseään helpommalla eikä ota etuoikeuksia. Hänellä on usein vaikeuksia delegoida tehtäviä ja päätöksentekoa tai luottaa työntekijöiden omaan arvostelukykyyn. Vaarana on tällöin kuormittaa itseään liikaa.

Louhessa on sisäistä auktoriteettia. Hänen johtajuuttaan asetetaan harvoin kyseenalaiseksi.

Louhi on tytärten äiti. Tyttären hyvä on hänelle tärkeää. Tyttäriinsä hän myös luottaa ja äidin ja tytärten välillä on lämmin ja kunnioittava suhde, joskin Louhinainen jakelee hyviä neuvojaan myös tyttärille.

Louhi on perhe-elämänsä aurinko, jonka kirkkaudessa mies haalistuu kuuksi. Suvun naiset ovat kiertotähtiä ja miehet auttamatta vain satelliitteja. Mies on Louhelle tärkeä tunteiden tasolla. Usein hän valitsee tunteikkaan, vähemmän vallanhaluisen miehen, josta saa yliotteen.

Ei ole harvinaista, että Louhen kumppaniksi osuu mies, joka on työnsä vuoksi paljon poissa kotoa. Kun miestä kohtalo kolhii tai maailma masentaa, Louhen hellivät piirteet nousevat pintaan ja hän on hyvin hoivaava ja ymmärtävä kumppani. Louhi toivoo huolenpitoa ja lohduttelua myös itselleen, mutta ei suinkaan pyydä sitä ääneen.

Kehityssuunta: Louhinainen voi paremmin, kun hän tutustuu tunteisiinsa ja alkaa arvostaa niitä. Hänelle tekee hyvää opetella osoittamaan armeliaisuutta itseään kohtaan.

***

Louhi parantaa Väinämöisen:

Otti miehen itkemästä,
Urohon urisemasta;
Saattoi siitä purtehensa,
Istutti venon perähän.
Itse airoille asettui,
Soutimille suorittihe;
Souti poikki Pohjolahan,
Viepi vierahan tupahan.
Syöttelepi nälästynehen,
Kastunehen kuivaeli;
Siitä viikon hierelevi,
hierelevi, hautelevi,
Teki miehen terveheksi,
Urohon paranneheksi.

***

Aino itkee perheensä rakkaudettomuutta:

"Syäntäni tuimelevi,
Päätäni kivistelevi.
Eikä tuima tuimemmasti
Kipeämmästi kivistä,
Jotta, koito, kuolisinki,
Katkeaisinki, katala,
Näitä suurilta suruilta,
Apeilta miel'aloilta.
Jo oisi minulla aika
Näiltä ilmoilta eritä,
Aikani Manalle mennä,
Ikä tulla Tuonelahan:
Ei mua isoni itke,
Ei emo pane pahaksi,
Ei kastu sisaren kasvot,
Veikon silmät vettä vuoa,
Vaikka vierisin vetehen,
Kaatuisin kalamerehen,
Alle aaltojen syvien,
Päälle mustien murien."

***

Lemminkäinen kehottaa Mielikkiä pukeutumaan juhlavasti:

Itsensä metsän emännän,
Ehtoisan metsän emännän,
Käet oli kullankäärehissä,
Sormet kullansormuksissa,
Pää kullanpätinehissä,
Tukat kullansuortuvissa,
Korvat kullankoltuskoissa,
Kaula helmissä hyvissä.
Oi mielu metsän emäntä,
Metsolan metinen muori!
Heitä poies heinäkengät,
Kaskivirsusi karista,
Riisu riihiryökälehet,
Arkipaitasi alenna!
Lyöte lykkyvaattehisin,
Antipaitoihin paneite
Minun metsäpäivinäni,
Eränetso-aikoinani!
Ikävä minun tulevi,
Ikävä tulettelevi
Tätä tyhjänä-oloa,
Ajan kaiken annituutta,
Kun et anna aioinkana,
Harvoinkana hoivauta.
Ikävä ilotoin ilta,
Pitkä päivä saalihitoin.

***

http://www.sirpa.hirvikoski.fi/kalevala/testi.html

No niin. Vituttaa joskus olla nainen. On se vaan niin kivaa kun on kuukautiset ja perse vuotaa kuin seula ja selkää särkee jo pelkät krampit. Niin niin... ja töissähän taas kaikki alkoi. Ei kai sitten muuta kuin paperia perseeseen ja naama makkaralla kohti iltapäivää. Voi laupias taivas tätä naisena olemisen ihanuutta! Kyl mie vaan niin tykkään että! Suotana!

Miksi naiset näkevät niin kovasti vaivaa aamuisin? Ensin pitää suihkutella ja sitten laittaa päälle, laittaa tukka ettei se lässähdä (vaikka oikeasti se on täysin lättänä siinä vaiheessa kun pääset töihin eikä mikään määrä lakkaa tai muotovaahtoa estä sitä), sitten pitää kiinnittää naama ettei se roiku. Pakkelia pakkelia ja pakkelia niin että kulkee pienen puuteripilven sisällä. (Tai ei oikeastaan, jotain pientä vain. Luomiväri ei kestä ja ripsiväri valuu naamaa pitkin söpöksi pieneksi pandanaamioksi kun olet töissä (- ja työmatka nyt kuitenkin kestää vain sen 15 minuuttia maksimissaan...)). Kaiken pitäisi olla kondiksessa ja ei kuitenkaan ole, ainakaan sille ei tunnu. Itsetunto-ongelma se on, sano minun sanoneen. Ei sitä niinkään tällää miessukupuolta varten, vaan itseään. Kun tietää olevansa ns. "hyvännäköinen" (ukei, tässä vaiheessa voi vain repeillä) on helpompi suhtautua töihinkin asian vaatimalla vakavuudella. Niin.. siis yleensä. Tänään sitä lähinnä kulkee seiniä pitkin. Juu-u. Että tällaista. Vituttaa. Aika kirjaimellisesti.

Iltasella sentään tulee hyvää ohjelmaa. Tänään ostan kyllä pussin juustonaksuja, pistän villasukat jalkaan ja käperryn peiton alle katsomaan Todistettavasti syyllistä ja Oscareita. Otan kissat kainaloon ja nautin olemisen sietämättömästä keveydestä. Enkä tee mitään ylimääräistä!

Vaikka, kaiken reiluuden nimissä, olisi kyllä myönnettävä, että minulla olisi rästihommia vaikka muille jakaa. (Eikä ketään kenelle voisin delegoida noita töitä! Perkele!) Mutta jos ne nyt odottaisivat ylihuomiseen. Tai jotain. Tiedä vaikka innostuisi tänään tekemään niitä töissä. Nyt ainakin näyttäisi, että tulee olemaan hiljainen päivä. Ehtisi koneelle ainakin aamusta ja saisi palautettua noita hommia... Juu, niin minä teen. Ei minusta kuitenkaan ole olemaan. Perkele kun joskus (AINA!) pitää olla liian tunnollinen. Oppisikohan sitä joskus relaamaan?

Maanantai, ja taas alkoi arkinen aherrus.

Huolestuttaa nuo reumakivut. Pitää tilata lääkäri ja kysyä olisiko tähän olemassa jokin ratkaisu. Näitä kipukukkia ei enää kestä. Pahimmillaan olo on niin kivulias, ettei saa sormia taipumaan ja tavarat lentelevät eikä kävelystä tule mitään. Sen huomaa, että jotain on tapahtunut, kun olo on niin radikaalisti muuttunut ja reuma pahentunut viime vuodesta. Vaikka kuinka koettaisi leikkiä urheaa ja ottaa asian huumorilla, minua oikeasti asia vaivaa ja ärsyttää. Joskus miettii kuinka vitun vaivainen sitä osaa olla kolmekymppisenä. Millainen sitä onkaan kymmenen vuoden kuluttua? Paheneeko kivut? Ja kuinka pahat ne pahimmillaan sitten voivat ollakaan? Jeesus Kristus... pelottava skenaario. Oikeasti.

En minä tiedä. Tätäkään asiaa. Sitä vain voi toivoa, että jokin ratkaisu tähän olisi. Nämä kivut minä hyvin voisin vaihtaa pois. Sanotaan, ettei kenellekään anneta isompaa ristiä kuin se minkä jaksaa kantaa. Mutta siltikin... Ei tällaista. Ei oikeasti. Ei kenellekään.

Ärsyttää nuo kipua ihannoivat idiootit. Pain is pleasure ja sitä rataa. HAH! Minusta tuntuu, etteivät raukat tiedä paskan vertaa mistä puhuvat. Welcome to my life! Ja eikun käännyttämään. Päivä tätä paskaa saisi aikaan aika monta käännynnäistä! Uskoisin ainakin.

Mutta siltikin, minä rakastan elämääni.

Eilen tuli televisiosta Babe suurkaupungissa, ja monessa kohtauksessa oli mukana pieni viirukas kissanpentu. Samanlainen kuin meidän Viiru oli muksuna. Sellainen pieni nappisilmäinen pallero. Minä itkin elokuvan alusta loppuun! Tekee pahaa kun ihmiset ovat julmia ja pahoja eläimille. Oikeastaan minä en niinkään osaa, pysty, kykene välittämään mitä aikuisille tapahtuu. Monasti heillä on ollut valinnan mahdollisuuksia monia, jopa lukemattomia elämänsä aikana, ja niitä tulee jatkuvasti lisää, asiat ovat vain omasta tahdosta kiinni, ja siitä jääkö tuleen makaamaan vai ei.. osaako ottaa apua vastaan ja hakeeko sitä vai ei.... Mutta jos joku on eläimille paha, tai lapsille, se tekee pahaa! Ja siitä minä näen punaista. Kuinka joku voi haluta olla paha jollekin, joka ei osaa pitää puoliaan?! Se on tiettyä ylivallan näyttöä, mutta jotain vikaahan tuollaisessa ihmisessä täytyy olla! Eikä sellainen saa minulta mitään ymmärrystä, eikä sääliä. Ei missään tapauksessa, oli kolikolla vaikka kuinka monta puolta tahansa.

Pikkusiskon raskaus etenee hyvää vauhtia. Rusina kasvaa kovaa kyytiä ja ensi kuun 10. päivä saadaan tietää sukupuoli. Minulla on tunne, että Rusina on poika! Mutta ei kerrota kenellekään.... Shhh!!! *wirn*

Kipukukkasia.

Kastuneet varpaat
ja kylmät sormet.

Väsy.