Heräämisen vaikeus ja tajunnan menetyksen vaikeus.
Tuttuja, mut-ta, kui-ten-kin:
Kaiken helppous.
Siivoamisen helppous. Kokkaamisen helppous. Valintojen helppous. On niin helppoa irkata, tai vain olla. Motskarilla ajon helppous. Tai motskari kelkalla. Helppo kaatua. Helppo uida ja helppo yskiä saunassa. Taakse päinluistelu on helppoa.
Läksyt oli aina helppoja ja tytöt on helppoja. Pojatkin on. Huumeet on helppo tie, täysraittius se vasta onkin. Tekniikka & tekstiilit ovat helppoja asioita. Nintendo pelit olivat helppoja (en oikein pelaa niitä enää). Politiikka on tosi helppoa kun lukee yhdenkin hesarin, tai vaalimainoksen. Voi tulla yllätyksenä, mutta isokin on helppoa. Nälänhätä, maailmanrauha, mielen rauha, minun rauha. Soppakauha. Helminauha. Jumala on helppo. Saatana on tietysti yhtä helppo. Kun on jano, on helppo juoda. Kun ei janota, juoda. Helppoa.
Hehe, mikähän täällä muka mättää. Kaikkihan on niin vitun helppoa, eiks niin. En ymmärrä! Eikö senkin pitäisi olla helppoa?
(NÄin helppoa on kirjoittaa useampi rivi ihan kakkaa jos huvittaa.)