Se ei tuntunut munaskuissa asti.
Muuttolintujen matkasuunnasta
ei voinut aavistaa niiden määrän-
päätä. Ehkä niiden väristä
mutta en minä.
Kukaan ei kertonut minulle
että olin väärässä. Että
pihvissä oli myrkkyä ja leijani
tarttui kylän kauneimpaan mäntyyn.
Savityynyt eivät tunnu niin peh-
meiltä mutta ovat varmasti
aidompia. Palautathan leijani?
Koulunkäynti on aikaa vievää
ja vähän siitä käteen jää.
Nykyään on muotia tykätä koulusta
en ole mennyt siihen halpaan mutta kun:
Oppilas kysyi opettajalta miksi käymme
koulua. Opettaja vastasi oppilaalle.
Oppilas kysyi opettajalta miksi käyt
töissä. Mutta kun ei kysynyt.
Minäkään en kysynyt.
Olisi pitänyt saada vastaus!
Musiikki ja liikunta. Haaleaa kuin vesi.
useat ovat sitä ja toiset tota mieltä.
Minä olen tätä mieltä:
Liikennevalot ovat liian vaikeat
Herjat liian mutkikkaita
Katseet liian konstilliset
Pesunesteet liian haaleat kuin vesi.
Mutta asia on näin:
Tarvitsisin musiikkia voidakseni liikkua.
Minulla on musiikkia mutta minulla ei ole
pyöräily musiikkia. Voin myös kävellä
mutta en muuta.
Talvisin jos katsot päätäni
taatusti rakastut minuun
kyselet ja vastaukseni ovat aina oikein.
Sinua hymyilyttää kun olen niin
oikea. Mutta talvella et näe minua.
Katsotkin päätäni kesäisin.
Ja käy niin että muuttolinnut
ovat palanneet enkä osaa jututtaa
heitä. Ne tietäisivät oikeat vastauk-
set kysymyksiisi. Ne tulevat mistä
minut on tuotu.
Legendaarisen näyttelijän yksinpuhe-
lut ovat tylsiä. luulen kaipaavani
seuraasi. Tarjoilijan tukka on ärsyttä-
vä muttei rasvainen. Kokin tukka on.
Jos näkisin kokin en ehkä pitäisi
hänestä. Kokit ovat jyrkkiä mutta
mukavia. Ainoat kokit ovat tv-kokit.
Jos lähetät kokille terveisiä
takkisi taskuun kustaan.
Esitän legendaariselle näyttelijälle
kysymyksen ja toivon #### ettei
### hän vastaisi siihen. Hän
vastaa mutta niin lyhyesti kuin
odottaisikin. Kuka kumma nimeää
päähenkilönsä Vesaksi?
Menen toisen paikan eteen.
Taskussani on jotain, tiedän mitä.
Hihassani on ase. Astun sisään
ja luovutan takkini. Ase jää
hämmästyneeseen käteeni. Asia
tulkitaan liioitellen ja joudun ulos.
Joku voisi sanoa: "legendaarisen
näyttelijän yksinpuhelu pelastaa ken
häntä sokeasti seuraa". Mutta
minä olen ovien vapaalla puolella.
Ajattelin tilata Parnassoa. En tiedä
siitä mitään mutta olen kuullut
paljon. Ajattelin tilata sen koska
Suomen Kuvalehti on tylsä ennem-
minkin kuin riittävä. Mutta var-
masti kalliimpi on Parnasso. Sen
minkä olutpulloissa menettää sen
viinitermeinä taas saa.
En ole vastuussa elämästäni.
En ole vastuussa alusta, lopusta
enkä varsinkaan mistään
siitä väliltä.
Se on kaikilla tylsä ja paksu.
Olen vastuussa vain penskoistani
mutta ennenkaikkea itsestäni
siitäkin että annan oikeistolle
syyn äänestää.
Luulin saunaa vastuuksi.
Ruotsalaiset ompelevat päähän
kolme tikkiä. Niitä voisi
luulla salaperäisiksi symboleiksi
siitä miten ruusu nuukahtaa.
Kaadun vatsalleni pikkusisko jää
alle. Pikkusiskon itku saisi
ruusun nuukahtamaan. Ruusu
nuukahtaa kun et katso.
Karttapallo putoaa päähäni.
Avaan silmäni ja näen ruusun
nuukahtaneen. Etsin Afrikan
ja kaikki sen puuttuvat
sarvikuonot.
Silitysrauta osuu silmäkulmaan
ja jättää jäljen. Se symboloi
kyydin saapuneen ja että pian
ruusu nuukahtaa. Se tapahtuu
kun äiti tuo tuoreita pullia.
Pikkusiskokin hymyilee.
Kahvi tuoksuu.
Pian on lähdettävä. Kohtalo
on osin täyttynyt.
Noppapelin aikana minua usein
huijataan mutta en ole moksiskaan.
Muka odottavat että katson eri
suuntaan mutta eivät ymmärrä
että huijaan heidät huijaamaan.
Kellään ei ole todisteita kenestä-
kään, se on tasapeli.
J tuo vettä. Se on haaleaa.
T pudottaa sekaan verta ja on
kiihoissaan. Siten miten jotkut
nussii ei tule leikkisästi painia.
R kattaa astiat ja valuttaa aineet.
Olen usein kahlannut polvenkorkuisessa
haaleassa vedessä. Tietynlaisiin tekoi-
hin en ole perehtynyt. S tekee jotain
mitä en uskoisi. Hän kusee takkiini,
taskuuni. H ottaa aimo kulauksen
ja painii leikkisästi. J on kuin
Jarno. Hän pitelee tiukasti
kiinni tuolista. Kas joku muukaan
ei tiennyt että noppapeliä pelataan
näin. A istuu nurkassa, odottaa
että tuoli väistyisi niin näkisi
kuinka ruusu nuukahtaa.
Olen terapian tarpeessa kun kuulen
amerikanserkkuni voittaneen tavaus-
kilpailun. Hänet diskattiin viisi
kertaa, mutta aina hän kiipesi
takaisin.
Setä näyttää mestaruusmaljaa.
Täti pyytää kehumaan kakkua.
En edes ymmärrä kaikkia
lainasanoja. Olet kuin kauan
kadonnut prinssi! jonka ratsu
ei sittenkään oppinut juokse-
maan. Isä on humalassa. Sehän
on sanomattakin epäselvää.
Serkkukin saapuu. Pappa pitää
lyijynraskasta puhetta.
Pikkusisko kompastuu muoviseen
Amerikkaan mutta hymyilee.
Hiki virtaa kasvoillani. Papukaija
viheltää hymniä ja ontuu
toista jalkaa. Miksi täällä on papukaija?
Setä näyttää mesturuusmaljaa.
Täytän sen haalealla vedellä ja
juon. Lopuilla kastelen kukat.