IRC-Galleria

sinä olet se josta haaveilin,
siä olet se josta uneksin.
Jos sinun rinnallesi jäädä saan
tän koko elämäni kanssas jaan
sinä olet se jota kaipaisin
juuri sinut sydämeeni halusin.

Kitkerät Neitsyet

Tanssilattialla
yksin notkuessa
yritän vihjailevasti ympärille katsella.
Narikkavaiheessa huomaan: kaikki miehet (ah!)
pelkkiä pihtareita
Yksin taksiin päädyn taas vain omaa kättä reideltäni riipimään.

Kondomien dead-line -päivät
ohi vilisevät
kuin painokoneet ne päässäni jyskyttävät
mutta missään muualla ei jyskytystä kyllä tunnu
mitä varmaa on varmoissa päivissä?

On takana pitkä jatkosarja nälkävuosien
ja vierellä rivi ruostuneiden aitanlukkojen
Ei venevalkamassa juuri melaa nää
vain rämeellä kauhomme ympyrää
ja pilttuut ovat tallissa tyhjillään.

Kyllä miehistä olemme laulaneet
heitä ylistäneet ja ihailleet
ja puhuneet kyvystä naida tainnoksiin
ja kertoneet intohimosta
ja huutaneet yöhön rakkautta
mutta kaikki se perustuu – kuulopuheisiin.

Missä seksiaddiktit?
Missä erotomaanit?
Ja playboyt joista aina niin paljon puhutaan?
Vain virtuaalilemmikki piipittää hiettömän yksiön yössä
Sais ees taudin että edes gynis uskois!

Taas tulee talvi
Kohta ei pane kuin pakkanen
Jää lumet luomatta polulta porstuan
Ja kun kevät saa
Minä en vieläkään
Jo yrttitarha umpeen nurmettuu

Huurtuu ikkunat talon kylmenneen
kukat kuihtuvat kastelun puutteeseen
kai vielä ne nauttia sateesta kerran saahan?
Värikukoistus sammuu, se nuupahtaa
terälehtien jäntevyys katoaa
poimimattomat mansikat mätsähtää mätinä maahan.

Hyötykäyttö – unohdettu!
Kierrätys – ei puhettakaan!
Tuleekohan kukaan edes haaskalle?
Onko tämä elinkautinen?
Vai seisoisiko kitkerille lopussa
edes kiitos?

Sieluni, joka lepäsi harmaana
kuin kulon polttama maa,
vapisi ja repeili,
ja sen tuhkaan leimahti
kirpeänpunainen kukka
tuskallisesti hehkumaan.
Julmana ja kauniina
toteutti elämä alituista uudistumistaan.

kumpa tätäki kerkeis täytellä..koeviikko pitää kiireisenä..

Kaipaus

Vasta päivä kulunut on
ja silti jo rintaani pistää
tuttuakin tutumpi tunne.
On lovi sisälläni, tyhjä aukko jossain syvällä,
ontto kohta siinä missä jotain kuuluisi olla.
Se musertaa, se pusertaa kyynelet silmistäni
ei ole siltä pakopaikkaa vain yksi voi sen poistaa.
Sitä kaipaukseksi kutsutaan, sillä suuri valta meihin on.
Mutta mikä se kaipaus on, että se meitä kahlitsee?
Luulen tietäväni mitä kaipaus on....

Se on sitä kun huomaa, ettei ole todella elossa yksinään.
Se on sitä kun huomaa palasen itseään olevan toisen hallussa.
Se on sitä kun toinen asuu sisälläsi. Kun et ole enää tärkein ihminen maailmassasi.

minä ryömin sinun jaloissa
satuta minua näe minut
lisään painoa maan pintaan
korotan jo nyt liian painavaa

ota vastaan kätesi jälki
hengityksestä hapettunut
kärsimyksestä vanha
rakkauden esikoinen

tarjoa minulle rinnasta muisto
ajasta ennen kuin muutuit
vielä kun pääsin lepäämään
sydämesi varjoon, suojaan elämältä

Leijona 23.7.-22.8.

Venus häipyy kuun ensimmäisen viikon jälkeen merkistäsi ja hetkellinen tyhjyyden tunne saattaa häiritä parisuhteesi harmoniaa lokakuun edetessä pidemmälle. Ensimmäisen viikon aikana on hyvä määritellä oman onnellisuutesi ehdot ja raja-arvot mahdollisimman hyvin kohdalleen. Myöhemmin se on paljon vaikeampaa. Suo itsellesi iloa ja rakkautta kukkuramitoin, nauti elämästäsi ja osoita, että rakastat kumppaniasi. Kaiken jakamasi rakkauden tulet saamaan moninkertaisesti takaisin. Venuksen kolmio Plutolle antaa sinulle luvan tehdä suurimmista unelmistasi totta lokakuun ensimmäisen viikon aikana.

tylsää kone ei toimi ni tänne saa mitn kiwaa:(

LAULU MEILLE KAHDELLE

Kaikki Turhat Kyyneleet
Ehkä Loppuu Jo Sultakin
Kai Ne Loppuivat Raskaaseen Suruun
Jonka Yksin Sä Kärsinyt Oot
Ilman Syytä Sä Kärsinyt Oot

Sua Kahleet Vieläkin Painaa
Jotka Ahtaaksi Käyneet Jo On
Pian Jo Pystyt Yksin Ne Murtamaan
Mut Sitä Hetkeä Odotat Vaan
Me Sitä Hetkeä Odotetaan

Ja Silloin Sankareiden Patsaat Meidän Rakkaudelleemme Kumartaa
Ja Mahtavimmatkin Tekee Kunniaa
Ja Kiväärien Pauke Maailmassa Hetkeksi Taukoaa
Ja Taivas Meidän Syntimme Unohtaa

Vaikka Äänimerkki Kertois
Että Sota Tullut On
Ei Se Saisi Meitä Nyt Nousemaan
Ei Meistä Kumpikaan Oo Suojaton
Meillä Toisemme Suojana On

Mä Tahtoisin Valvoo Nää Tunnit
Mut Täytyy Hetkeksi Nukahtaa
Ja Pian Toistemme Katseet Taas Etsitään
Ja Toisiimme Sulaudutaan
Taas Toisiimme Sulaudutaan

Ja Silloin Sankareiden Patsaat Meidän Rakkaudelleemme Kumartaa
Ja Mahtavimmatkin Tekee Kunniaa
Ja Kiväärien Pauke Maailmassa Hetkeksi Taukoaa
Ja Taivas Meidän Syntimme Unohtaa

Niin kuin Mustan Ja Valkoisen
Sun Ikkunas Erottaa
Talot Kylmät Ja Kuolleet
Se Toiselle Puolelle Jää
Vain Tällä Puollella On Elämää

Selaat Kylmät Aikakaudet
Jotka Meidät Taas Erottaa
Saa Meidät Nyt Tuntemaan Tuskaa
Mutta Pian Taas Hengittämään
Kun Ne Meidät Taas Lähentää

Ja Silloin Sankareiden Patsaat Meidän Rakkaudelleemme Kumartaa
Ja Mahtavimmatkin Tekee Kunniaa
Ja Kiväärien Pauke Maailmassa Hetkeksi Taukoaa
Ja Taivas Meidän Syntimme Unohtaa
*2

Rakkauden symbioosi

Mä pelkään joskus sun vapauttas
Voit nousta ja lähteä mihin vaan
Mä pelkään joskus sun rakkauttas
Voit nousta ja lähteä milloin vaan

Ajan varjot mua seuraa
Ne tahtovat viedä mut mukanaan
En mä niitä pelkää, pidän kiinni susta
Ei ne meitä voi toisistamme erottaa

Niin, niin, olet valmis kuin minäkin
Heität verhosi pois, mä otan kädestäs kii
Tulen hiljaa kainaloosi
Ja rakkauden symbioosi
Meidät pelastaa

Jos en kysy sulta mitään
Et vastaa mulle tietenkään
Ja me vajotaan kauniiseen hiljaisuuteen
Kun aamu jo henkiin herää

Ei läheisyyttä voi yksin löytää
Sen silloin vasta tajuaa
Kun tuhat yötä turhaan valvoo
Ja yhtenä yönä vain rakastaa

Niin, niin, olet valmis kuin minäkin
Heität verhosi pois, mä otan kädestäs kii
Tulen hiljaa kainaloosi
Ja rakkauden symbioosi
Meidät pelastaa