IRC-Galleria

Kun kirjoitan mitä kirjoitan niin syntyy väärinkäsityksiä, loukkauksia, hämmennystä ja vaikka mitä. Mutta kun ei oikein säästäkään osaa kirjoittaa. Tai osaa mutta se ei oikein innosta.

Jos kirjoittaisi eilisestä, etenkin illasta, niin johan olisi sosiaalipornoo oikein kunnolla. Joten ollaan varovaisia. Eilen illalla kuitenkin käytiin tiukka jeremiaadi. Kerrottiin Rakkaan Vaimon kanssa Kääpiöille, mikä mättää.

Oli meinaan kuppi melko täysi molemmilla. Etenkin kaiken sen jälkeen, mitä kahden pienemmän Kääpiön koulun vanhempainillassa oli kuultu. Otetaanpa kaunisteltuna, sattumanvaraisessa järjestyksessä perhe-elämä idylliä tältä viikolta.

Yhdestä kuullaan koulusta, että asenne koulutyöhön on syvältä, tunnilla ei pysy pylly penkisssä eikä suu supussa. Mistäköhän tuo asenne on tarttunut kun vielä jokin aika sitten hän oli innokas koulukas.

Toinen puolestaan tekee juuri sen, mitä oli yhdessä sovittu jätettävän tekemättä, valehtelee ettei sitä tehnyt, kun jää kiinni niin valehtelee, ettei ketään ollut mukana, valehtelee, ettei ole koskaan aiemmin sitä tehnyt....

Kolmas on kuin viulun kieli, kokee tulleensa kiusatuksi koulussa mutta tuntuu myös omalla käytöksellään antavan siihen melkoisesti aihetta, kotona ei kuuntele ketään josta johtuen tekee hommia niin päin mäntyä kuin vain voi olla. Ja kun siitä varovaisesti huomauttaa, saa hysteerisen itkukohtauksen.

Neljäs jatkaa tulitikkuleikkejään luokkakavereidensa kanssa, polttavat koulun pysäkillä pienempien vihoista revittyjä sivuja ja kotimme lähimaastossa ties mitä. Ja metsikkö on paloarka kuin ruutitynnyri. Ja kun jää kiinni niin kieltää kaiken tyyliin enhän minä. Koulun pulpettivihosta löytyy paljon kertova kirjoitus. "Koulussa on hyvää: välitunnit ja ruokatunnit. Koulussa on huonoa: enkku, ylli, matikka, äikkä, uskonto..." On siinä kouluasenne kohdallaan. Ja Kääpiöllä olisi kapasiteettia vaikka mihin, mutta kun on saanut tartunnan isolta veljeltä, niin minkäs teet.

Viidennestä on vain huoli muuten, toki enemmänkin hänen omista tekemisistään riippumattomista syistä. Mutta huolen määrää se ei pienennä, päinvastoin.

Entäpä kuudes ja seitsemäs. No heistä on huoli siksi, että he joutuvat kuuntelmaan tätä härdelliä eikä meiltä oikein tahdo riittää heille aikaa kaiken tämän keskellä.

Katsotaan nyt, miten eilinen keskustelu vaikutti. Ja jostain pitäisi nyt kaivaa voimia asioiden parantamiseen, aikaa Kääpiöiden kanssa puhumiseen, aikaa ammattiavun etsimiseen, aikaa yhteistyöhön koulun kanssa, keinoja kielteisen käyttymisen katkaisemiseen...

Ja aikaa RV:n ja itseni tankkaamiseen.