Eilen konkretisoitui viiskymppisen lähestyminen serkkupojan syntymäpäivän puitteissa. Meillä kun on ikäeroa päivälleen viikko. Serkku Jarmo on siis jo vanha äijä, minä vielä reilusti alle viiskymppinen.
Asialle naureskeltiin eilen onnittelusoiton yhteydessä mutta ei varmaankaan kovin paljon enää viikon päästä.
Sitten kun ollaan taas samalla vuosikymmenellä.