Yhdistetty työ- ja huvittelumatka Helsinkiin yhdessä Rakkaan Vaimon ja Mikko-poijjaan kanssa. Loppujen lopuksi loistava matka vaikka Mikko heittäytyikin viimeisenä iltana ennen lähtöä poikkiteloin. Osa tuosta poikkitelautumisesta selvisi paluumatkalla kun saimme koulusta viestiä tämän vuoden ensilumen tapahtumista. Taisi poijjaalla olla huono omatunto palkintomatkasta.
Mutta päästyämme menomatkalla Juvan korkeudelle ryhtyi Mikko selvästi nauttimaan matkasta. Ja pääkaupungissa hän suorastaan hehkui. En ole kovempaan shoppaajaan pitkään aikaan törmännyt. Jopa RV:n shoppailukunto antoi periksi, minusta puhmattakaan. Kun RV ja Mikko ensin iltapäivästä oli minun työpalaverini aikana kiertänyt Hakaniemen, kun yhdessä oli puikkelehdittu Itäkeskuksessa ja päästy lopulta reporankana (ainakin minä) hotellille niin ei kun Stockmanille piti vielä lähteä. Ja lähdettiinhän me. Oikein raitsikalla hurruutellen.
Myönnetään, hauskaa oli minullakin. Vaikka en mitään ostanutkaan. Kiitettävän paljon muuten eri liikkeissä ja ostoskeskuksissa on nykyään tuoleja, joissa vanha mies saa lepuuttaa jalkojaan. Ja minähän lepuutin. Katsellen kuinka hauskaa RV:lla ja Mikolla oli erilaisia puoteja kierrellessään.
Kun vielä työpalaveritkin menivät hyvin, kun pitkästä aikaa tapasin joukon vanhoja tuttuja ja ystäviä ja kun kotimatkakin perin juurin ihnoittavassa kelissäkin sujui ilman kommelluksia, niin oli hyvä tulla kotiin. Jossa sielläkin kaikki oli sujunut hyvin.
Tiitus, Tilli ja Jussihan oli ollut yökylässä ja Sansku sekä Janna hoitaneet koko baletin kotona. Joutuneet vielä lumitöihinkin, joka oli ylimääräinen rasite normaalin kodinhoidon ohella. Mutta hienosti oivat selvinneet. Kaiken tuon touhun keskellä Sansku oli vielä leiponut pellillisen herkullisia mokkapaloja, joten mikäpä oli kotiin tullessa.
Lisää tällasia matkoja. Seuraavaksi kyllä on kodinhoitajien vuoro. Kunhan jostain saadaan heille tuuraajat.