IRC-Galleria

Se on nyt tehty. Kävin hahmolistan kanssa Wikin läpi ja korjailin juttuja, lisäilin puuttuvia tietoja ja latasin hirvittävän määrän kuvia. Muutama hahmo jäi tekemättä tai lähes tyhjäksi, kun en juuri mitään tiennyt, mutta yritin ainakin parhaani.
Lisäksi päivitin ja lisäilin muita juttuja, esim. joistain esineistä, tapahtumista yms. (Esimerkiksi Liiton arkista on nyt kuva <3)

Kiitän <3<3<3<3

\o/

Medeialta:

Dashalle

Emme syytä sinua
Epätoivo ajoi sinut kohti loppua
Toit toivon luoksemme
kuolleista nousit pelastamaan ystäväsi
Teet kaiken hyväksi, vuoksemme
demonit häädät kauas miekallasi
On puolellamme viisautesi vaatimattomuus
se sivusta neuvoo johtajaa
Yks’ luottamus oli onnettomuus
yks’ askel oli kohti harhaa
Luottamus kohtaa hyväntahtoisuuden
sielusi on meitä auttava
Vaan tulevaisuus on valuva läpi käsien
On nyt kyyneleiden puolestasi valuttava

Löysin viimein Dashalle kappaleen


"I know It's hard but found somehow
To look into your heart and to forgive me now
You've given me the strength to see just where my journey ends"

Parin päivän ajan IKK:n palaamisen jälkeen Dasha vaikutti varsin etäiseltä. Hän vietti aikaa paljon enemmän varastolla ja kävellen yksin kaupungilla kuin Fireboundin basella. Ja jos joku häntä näkikin, hän yleensä vältteli katsomasta ketään silmiin ja mutisi jotain itsekseen. Jossain vaiheessa hän oli lopulta käynyt ilmoittamassa Naotolle ja Michaelille lähtevänsä takaisin Venäjälle ja oli kuulemma vielä vannonut, ettei koskaan enää palaisi Savonlinnaan.

Noin reilun viikon päästä Firebound ja Waterfall saavat kirjeen Venäjältä. Käsiala on hyvin koukeroista ja kaunista, vanhaa kaunokirjoitusta.

Hyvä Fireboundin/Waterfallin väki
Minun on ikäväkseni ilmoitettava, että ystävänne Dasha Tatiyana Jekaterina poistui joukostamme 29.7. Hän jätti jälkeensä viestin, jonka liitän tämän kirjeen mukaan. Ymmärtänette sen tarkoituksen minua paremmin.
Neiti Jekaterinan hautajaiset pidetään Jekaterinburgissa, Venäjällä, 18.8. Toivon, että saavutte paikalle muistamaan häntä, sillä muuta perhettä ei neidillä koskaan ollut.
Syvimmät osanottoni
Igor

Lisäksi mukana oli tilaisuuden pitopaikan osoite.
Dashan jättämä viesti oli rypistynut, vereen tahriintunut paperinpala. Siinä luki:
Kaikki oli minun syytäni.
Antakaa anteeksi.

---

Jekaterina-mansion, heinäkuinen aamu on kirkas ja aurinkoinen. Vanha, kurttuinen goblin kasaa pyöreälle matellitarjottimelle aamiaista ja pudistelee huokaillen päätään. Lopulta annos on valmis ja ukko lähtee viemään tarjotinta neidin huoneeseen. Koputukseen ei vastata, tänäänkään, ja vanhus työntää oven auki. Tarjotin ja siinä olleet astiat kolisevat lattialle, kun hän näkee Dashan makaavan lattialla verilammikossa, Gorenien lävistämänä. Goblin syöksähtää elottoman ruumiin luo ja alkaa kutsua tätä nimeltä. Kyberkädessään Dasha puristaa paperinpalaa. Vanhus kurottaa kätensä ja lukee viestin, vaipuen tämän jälkeen hiljaisuuteen.

Niin.

Oon ehkä historian paskin tarjoilija ja tää tiskihomma tappaa miun selän ihan totaalisesti. Torkuin kymmenen minuuttia, enkä meinannut enää päästä ylös kun sattuu niin...
Ei oo ikinä ollu selkä näin kipee.

Luin jostain että ihan kuoleman hetkellä ihminen eläisi elämänsä uudelleen. Aika suhteellisesti hidastuu ja muuta hienoa, mutta siis pointti on tämä:
Et voi olla varma, elätkö nyt elämääsi oikeasti, vaiko sen toisintoa ja todellisuudessa kuolet kohta.

Conclusion --> nauti elämästäsi, jokaisesta hetkestä, tässä ja nyt, koska tämä voi olla viimeinen tilaisuus siihen.
Vau miten syvällistä.





Ja puolet lukijoista missaa pointin (taas), loukkaantuu (taas) ja saan blogin täydeltä vihapostia (ylläripylläri, taas), mutta ajattelin nyt yrittää, josko vaikka saisin edes pari ihmistä hetkeksi ihastelemaan kukkia, leikittämään kissaa tai söpöilemään jonkun kanssa. Just in case.

Sohu on kahden viikon päästä. Animepeli kolmen. Pitäis tehdä nuolia --> kysyä Kallelta saanko lainata sirkkeliä ja pylväsporakonetta.
Also, en omista tunikaa, sekin pitäis ommella. Ja korjata nuoliviini. Ja punoa kaksi jännettä.
Ja Animepeliin pitäis saada Gorenie valmiiksi. Ja nää kaksi isoa tilausta... ;___; I shall die.

Ja nyt alkaa oopperajuhlatkin, eli töitä onkin sit reilusti enemmän. Ei vittuuuuuuu...

Se tunne, kun loistavan herkullinen poliittinen keskustelu menee sivu suun koko talven odottamasi ropen takia.

D:

Vähän pitää hemmotella kun sen lakin lopulta sain: monta pakettia viinirypäleitä ja rasia mansikoita <3
Ja kissoille ostin vieterihiiren, Mintaka kierii lattialla ja kujertee, on ilmeisesti aika kiva lelu. :3

Puhelin soi. Joku ihan outo numero.
- "Laukkanen"
- "Hei täällä olis ____ _______ oon menossa kokkaamaan Lahjarantaan tässä kesällä tai siis ihan kohta tai siis ens viikonloppuna ja eka kertaa ja... tota, ehtisitkö neuvoo vähän?"
(wtf mikä Lahjaranta? wut wut?)
- "Öö, joo..."

Kyl mie sitten lopulta muistin mikä se Lahjaranta oli, ja osasin kai antaa ihan decent ohjeitakin. Kai. En kyllä muistanu tämmöiseen hommaan ruvenneeni, mutta kai mie sitten ohjeistan jos epävarmat kokit miulle paniikissa soittelee :'D voi vittu. Olin niin taitava ja varmaotteinen itsekin että huh.