IRC-Galleria

semikko

semikko

kooMikko, boheeMikko...
voisinpa tähän väliin raapustaa vähän matkakertomusta viime viikon lopusta.
tosiaan sain sitten väännettyä jonkinlaiset (paskat) niistä ennakkotehtävistä ja torstaina keikan jälkeen kiidätin ne hakutoimistoon. sitten vierähtikin pieni kivi sydämeltä ja aloin virittäytyä laivatunnelmiin. kyllä laivalla on aina oma tunnelmansa! ensimmäinen ilta sisälsi mm. peruukkibileet, olimme varmasti aikamoinen näky laivan käytävillä ja diskoissa peruukkeinemme. eräs nainen sanoikin, ettei ole nähnyt mitään noin hauskaa ainakaan sataan vuoteen. jaa. no tottahan toki kävimme myös buffetissa ja tax-freessä. tax-freestä lähti mukaan virvokkeita, joiden voimalla juhlittiin aamuun asti. ensin kannella sipoolaisten ja joideeen espoolaisten (?) kans. kun laivapoliisi hääti seuruuemme kannelta, siirryimme joidenkin tyyppien hyttiin, jossa oli aikas railakas meininki. niin railakkaasti juhlat jatkuivat aamuun asti, että meinasi tukholma jäädä näkemättä. ei onneksi kuitenkaan. vähän myöhässä, mutta kuitenkin. tukholmassa oli oikein kesäistä, mutta aurinko ei auttanut siinä vaiheessa kun tukholman perjantai 13.päivä näytti kyntensä ja raha ei kasvanut puussa. visa elektron ei toiminut koko kaupungissa ja vähäisillä ropoillamme jouduimme melkein tukholmalaisen sepon viereen drottningsgatanilla kerjäämään. ei sillä, yrityksistä huolimatta emme löytäneet koko kaupungista yhtään ruokakauppaa, joten eipä siellä olisi ollut mitään ostettavaakaan. nälkä kun oli. laivassa onneksi pääsi taas visaa vinkuttamaan ja voileipäkeksien ja vodkaspriten (vodkasprite!) voimalla jatkui taas seuraava ilta, johon kuului karaokea (harmi kun en laulanut), humppamista diskossa ja jälleen käytäväpileitä. yksinäinen cänädälainen sai äkkiä paljon jääkiekonystäväkavereita ja pileet jatkuivat ilmeisesti aika aikaiseen. en tiedä kuinka aikaiseen, sillä minä poistuin nukkumaan joskus puoli seitsemän aikaan, jotta jaksaisin seuraavana päivänä vielä jatkaa tätä turmion tietä minulle järjestetyn yllätyksen merkeissä (tässä vaiheessa en tiennyt vielä mistään mitään). ehtihän siinä pari tuntia nukkua, ennenkuin laiva rantautui takaisin helsingin satamaan ja ensimmäinen risteily ilman huoltajia oli turvallisesti takana. ruotsinristeilyt on kyllä aina ruotsinristeilyjä. siis kivaahan on, mutta näin iäkkäänä (kauheeta) aletaan jo kisakuntoa kysymään. ei noita hirveen montaa vuodessa jaksais tehdä, mutta sillon tällön on kyllä ihan kiva lähteä irrottelemaan!

no mennäänpä takaisin asiaan. satamasta minulla oli aikaa reilu tunti ennen tirskujen tapaamista. saavuin sovittuun paikkaan hyvissä ajoin ja matkamme kohti tuntematonta alkoi, kun minulle annettiin ensimmäinen tehtävä. minun piti mennä kauppaan ja ostaa 30 eurolla ruokaa ja juotavaa. tehtävä oli yllättävän haasteellinen kun minulla ei ollut hajuakaan mihin piti varautua, tosin kolmekymppisen sai hyvin kulumaan. kauppareissun jälkeen hengailimme hetken, odottelua (jälkeenpäin selvisi). seuraavaksi suuntasimme rautatieasemalle jossa hypäsimme junaan: lahti-kouvola-imatra-joensuu. minulle ei kerrottu mikä meidän pysäkki tulisi olemaan, mutta matkan edetessä ja asemien vähentyessä alkoi selviämään että päätepysäkkimme olisi joensuu. ja näinhän kävi. joensuussa meillä piti kiirettä (en tiennyt vielä miksi). hotelli sijaitsi aivan rautatieaseman läheisyydessä ja päästessämme hotelliin minulle paljastettiin yllätyksen todellinen juoni. minut tuotiin joensuuhun "kohti ilosaarirokkia" -tapahtumaan! supersiistiä! joensuu-areenalla vetivät keikan pmmp, neljä ruusua ja apulanta!
ehdimme hotellilla nauttimaan puolen tunnin pikavirvokkeet ja niiden voimalla lähdimme juhlimaan keikoille. kaikki bändit veti aivan järjettömän hyvät keikat! en aikaisemmin ole ollut niin kova pmmp tai neljä ruusua -fani, mutta tämän reissun jälkeen kyllä tykkään! apulanta oli taattua apulantaa ja jee!! keikkojen jälkeen jatkoimme iltaa hotellimme yökerhon virallisilla jatkoilla. huhhuh. tulipa juhlittua kolme yötä putkeen. aika rankkaa sanon minä. paluumatkalla ei ehtinyt junassakaan nukkua, kun intouduimme pelaamaan unoa. viimeinen peli taisi kestää yli melkein puoli matkaa eikä ehtinyt edes loppua ennen helsinkiä. unomestarin titteli taisi jäädä vähän epäselväksi, mutta kyllä minä vielä voitan!

minulla oli erittäin hauska viikonloppu! kiitos aulille ruotsinristeilyseurasta ja tirskuille yllätyksestä!

vähän voisin pitää tuohon juhlimiseen ehkä nyt taukoa. siis vähän ;) kohtahan on vappendaali! uuh.

huolestuttaa, kun olin jo päättänyt pitää kesäkuun kokonaan lomaa, mutta nyt näyttää siltä että olen onnistunut järkkäämään jo sinne vähän liikaakin töitä. plääh. täytyy päättää haluunko paljon rahaa vai paljon lomaa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.