IRC-Galleria

nyt on kyllä semmonen flunssa että voihan nenä.
nenä on niin tukossa että pitää hengittää suun kautta.
(kiitti kun kerroin, kiinnostaa varmaan kaikkia).

kohta pitäs lähtee äänestää! siistii. eka kertaa saa käyttää äänioikeuttaan. ja kyllähän se täytyy käyttää. en vaan vielä oo varma ketä äänestän. aku ankka vois olla aika hyvä.

öh. on niin paljon hommaa että stressaa eikä mihinkään jaksa panostaa täysillä. ylppärit, pääsykokeet, viimeset kurssit, kesätyön hakeminen... niin just. kesätyökin vielä. nyt on tammikuu ja kohta on jo kesätöiden hakemisessa pahasti myöhässä. ihan cacccaa. rahaa kummiskin tarviis.

mut hei, koulupäiviä on jäljellä enää 13! plus koeviikko. se on aika vänkää. sitten alkaa lukuloma. jei. no mutta sitä ennen penkkarit ja abiristeily. siis ihan törkeen isot pileet!

niitä odotellessa. niistän nenääni.

ja whiu pang pong.
whohoo.

nyt on niinku loma. ihan kiva. ei tarvii ainakaan pariin viikkoon stressata mistään, ainakaan hirveesti. tänään sain loputkin lahjat ostettua, nyt ei tarvitse juosta enää tukkaputkella kaupungillakaan.

eilen oli tirskulla kiva keikka oikein isolla lavalla. oli aika coolii.

huomenna nokka kääntyy kohti varkautta. sitten voikin rauhoittua täysin joulun viettoon. syödä suklaata ja lauantaiaamuna herätä katsomaan joulupukin kuumaa linjaa. jeah. vielä en edes tiedä millon olen tulossa kotiin sieltä. saapas nyt nähdä.

tänään pitää vielä miettiä miten pakkaan nuo rotat mukaan. ei niitä jouluksi yksinkään voi jättää. höm. toivottavasti ne ei palellu automatkalla.

joulurauhaa.

joulu sen kun tulee. joka vuosi tuntuu että se tulee kuin varkain ja aina aivan yllättäen. vasta pikkuhiljaa olen alkanut havahtumaan siihen, että jouluun ei ole enää edes kahta viikkoa. en ole ostanut vielä yhtään joululahjaa.

joululahjojen ostaminen onkin rankkaa hommaa. viime viikolla kiersin kaksi tuntia keskustan kaupoissa, enkä löytänyt kenellekään mitään. kaupat täynnä ihmisiä ja joka paikassa myynnissä ties minkälaista krääsää. painajaista. kyllä siinä lahjassa aina joku ideakin pitää olla. enpä tiedä. viime jouluna uhkailin, että annan kaikille vessapaperirullaporot ja tänä jouluna näyttää että tämä uhkaukseni (taikka lupaukseni) saattaa toteutua. ällöttää vaan kun pitää väkisin juosta jossain kaupoissa ostamassa jotain päätöntä. vaikka ei sillä, on lahjojen antaminen kivaa.

tänään on ollut taas aika perinteinen sunnuntai. nukuin puolikahteen. sitten oli taas yhdet pikkujoulut.

eilen oli tarkoituksena opetella juhlimaan sivistyneesti, mutta kallio ei taida olla siihen paras mahdollinen paikka. pacificossa humpattiin ja minä lähdin kotiin jo yhden jälkeen, mutta myöhästyin vikasta ratikasta ja jouduin juoksemaan pasilaan, että ehdin junaan. kannattaa joskus kokeilla tuollaista kolmen kilometrin lenkkiä pienessä sievässä ja samalla kun syö joka-baari-illan-jälkeisiä-pakollisia-snägäriranskalaisia. oli hyvä lenkki. en hallinut oikein ajantulkintaa joten olin sittenkin vartin ennen junan lähtöä asemalla. luin aurinkomatkojen lomaopasta ja minulla oli kylmä. sitten tuli juna. kotona olin puoli kolmelta ja koin järkytyksen. ensimmäinen kerta kun kotiin tullessani koira ei tullut ovelle vastaan iloisena häntä heiluen. aina on tullut, oli vuorokauden aika mikä tahansa. siellä se nukkui minun huoneessa ja vähän raotti vaan silmiään, käänsi kyljettä ja jatkoi unia, kun menin huoneeseeni. allusta on tullut vanha.

huomenna ei ole koulua juuri lainkaan. pitää vaan keksiä mitä teen puhiksen lopputyönä.

illanjatkoja.

kädet täynnä työtä.

olen koko illan pakertanut kirjoittaa erästä kirjoitusjuttua, jonka deadline on huomenna. onneksi on keksitty tietokoneet, joilla saa nopeampaa ja siistimpää jälkeä aikaan. onneksi tässä koneessa on myös paljon nappeja, joilla kone voi mennä juntturaan ja hävittää kaikki äsken ahertamasi työt. onneksi. muuten elämästä voisi tulla liian helppoa. en ymmärrä miten uusavuton onnistun olemaan räpläämällä näitä nappuloita niin, että olen vähintään joka toinen kuukausi tälläisessa legendaarisessa tilanteessa, että joku melkein valmiiksi saamani työ katoaa yhtäkkiä koneelta.

odotan että jonain päivänä löydän jostain tiedostojen takaa kadonneiden tiedostojeni taivaan, missä kaikki kadonneet "mestariteokseni" ovat piilossa. nyt ei vaan jaksaisi leikkiä mitään piilosta.

eikun kirjoittamaan alusta. hävitä nyt vielä tämäkin teksti.

onko minun vika jos tietokoneella on huono päivä vai tietokoneen vika jos minulla on huono päivä? täh. en ymmärrä itsekään.

onneksi yö on inspiraation kukkimisaikaa. onneksi.
sehän tästä enää puuttuisikin.

voi ei. margariini kyllä.

minä olen naurettava. tyhmäkin vielä.
hävettää.

tänään ei syödä kevätkääryleitä.

hyväksi havaittu keino lukea kokeisiin yöllä koitui kohtalokseni ja nukuin tänä aamuna onneni ohi. kello löi puolta yhtätoista kun aukaisin silmäni. näin ollen en ehtinyt maailman uskontojen kokeeseen pätemään. minä kun olisin tiennyt kaiken buddhalaisuudesta. harmitti. niin vissiin.

parturiin kuitenkin ehdin. parturi ymmärsi pyyntöni väärin ja leikkasi pienen siivun sijaan minut melkein kaljuksi. oujee. ihmiset katsoivat kadulla ja nauroivat.

nyt menen ruokkimaan koirat, sitten lähden taas töihin palvelemaan pikkujoulukansaa. pikkujoulut on hyvä syy heittää perseet olalle. kannattais vaan miettiä, että missä.

illalla on pileet. ehkä ne pelastaa päivän. en usko.
voihan kääryle!

päivät menee nopeaan. viikot hujahtaa ohi.

tänään alkoi joulukuu ja minulla ei ole joulukalenteria.
kohta on joulu. hurjaa. ja sitten on uusi vuosi ja sitten on koulua enää pari-kolme vaivaista viikkoa. mahtavaa. aika hienoa olla apiturientti (siihen asti kun pitää ruveta lukemaan ylppäreihin).

eilen tirskusta tuli virallinen ja kaiken kukkuraksi saimme kivan keikan.
superia.

selailin tässä yksi päivä kotilääkärikirjaa etsien syytä silloiseen huonoon olooni. oli pelottavaa huomata miten kirjan luettelemien sairauksien oireet pystyin löytämään melkein kaikki itseltäni. näin diagnosoin itselläni ainakin umpisuolentulehduksen, imusolmukesyövän, salmonellan, a-hepatiitin, vatsakalvontulehduksen, turistiripulin ja lihasrepeämän sekä alkavan influenssan.
luulosairautta kirjassa ei mainittu.

voiko siihen kuolla?

hurjaa menoa ollut perjantaista lähtien.

perjantaiaamuna lennähdimme tirskun kanssa keikalle ouluun ja keikka oli menestys. alunperin jähmeäksi arvioitu yleisö suorastaan "hirnui" naurusta ja mikäs sen hienompaa. turistikierrokset oulussa jäi tällä kertaa tekemättä sillä keikan jälkeen olikin jo kiire takaisin kentälle. varsinainen pikavisiitti.

illalla suunnistimme tirskumaan oopperaan ja sielläkös vasta hauskaa oli. daa dirlan dirlandaa. pahoitteluni tirskun kolleegoille, että jouduitte kuuntelemaan kovin suulasta luentoani loppuillasta. tohtorilla taisi olla vähän puheripuli.

whiu. tänään on ollut päivä, milloin en ole saanut mitään aikaiseksi. pitäisi lukea. äh. luen huomenna. (<-- niin varmaan.)

kyllä viikonloput on sitten kivoja.