IRC-Galleria

Vitun hianoo hei. Nyt se elämä sit potkii päähän. Kande alkaa sitä takas potkimaan, kun tulee kahta kauheemmin päähän. Ny repii hermoo nii, että ekan päänsä aukasevan kieli löytyy lattialta katkastuna. Ku ei hommat suju, ni ei suju. Mahdan mä olla taas näky koulussakin, kun haalarista 3/4 on päällä. Ai miten niin käsi paloi haalarissa olleen reiän vuoksi? Mä alan oleen jo aikas tuttua kaveria ton palovammageelin kanssa. Viimeks oli naamaan vähä huano sitä alkaa tunkeen silmän alle. Mun menee heRmo! Kirjauimellisesti. Me ei olla nyt oikein sen kanssa samassa rakennuksessa. Ihana valituskirje. Millä **tulla mä ees opin tekeen taikoja ton perkeleen puikon kanssa, kun ei ole edes opettajaa paikalla?!

Nyt löytyi autokoulu hintaan alle tonni. Ja tottakai se sisältää liukasradan ja viranomaismaksut. Helvetti, että mä olen tyytyväinen :) Tos vieres oleva autokoulu ois maksanu 1600e. Nyt saan nopeemmin sen autonromun hinnankin säästettyä, kun jää 600e käteen. Kun pitäis viel säästää mahdolliseen tulevaan takuuvuokraankin rahnat. Jos joskus elämä potkii päähän, niin nyt mä potkin takas :D

Kirjaimellisesti. ..ttu mikä käry. Ja palaa ne käämitkin pöpöjen kanssa. En uskalla enää syödä, jos tauti alkaa mulla päivän parin sisällä.. Sit maistuu oksennus suussa. Nii ei mulla sit muuta ollukaan. Kunhan tapan aikaa vältellen ajatuksia tupakkatauosta... Onneks ei oo tupakan tupakkaa mukana, vaikka yhden omistan yhä.

Nyt meni hermot näihin ainaisiin niksapäänsärkyihin ja iltapaniikkeihin "mulla ei oo röökiä huomiselle!". Ukki kuoli n. 10 vuotta sitten keuhkosyöpään, eikä edes polttanut. Kaikki pennoset pitää saada säästöön ajokorttia ja autoa varten, sittemmin liikennevakutuuksiin, bensoihin, autoveroihin. Ja mitä tulee tuohon tupakanhajun häpeämiseen, kun mies ei polta -> tupakoinnit tai suutelot pitää ajoittaa. Hei camoon nainen! Bussipysäkille juokseminenkin saa nykyään puuskuttamaan ja kesä ja bikinikelitkin tulee. Se on alettava kuntoilemaan nämä talvivarastot pois.

Liekö tämä sitten vain itsensä ja ajatustensa puolustelua tai "tekosyitä" lopettamiselle. Vähän on ristiriitaiset fiilikset. Hermot tulee kiristymään ja seinät raikumaan vittua saatanaa ja perkeleitä. Helpompaa olisi vain jatkaa kössyttelyä, mutta oonhan mä ennenkin ollut ilman tupakkaa. Miksi se on nykyään sitten näin pirun paljon vaikeampaa?! Viimeksi onnistuin vuosi sitten 16,5 viikon ajan ja tuli vappu ja se "vara-aski" juhlintaan. Kohta ollaankin taas poltettu vuosi.

Ajattelin että tämän askin jälkeen loppuu. Mulla on niin huono itsekuri, että noita loppuja savukkeita, en voi jättää kaappiin lojumaan. Se on kaikki tai ei mitään periaate. Laskeskelin vähän että viikonloppuun mennessä loppuu tupakit. Sit alkaa jännät ajat. Jos alkaa. Mä haluan näyttää sille pelkuriemännälle kropassani, että musta on siihen. Olo on vain totaalisen KÄÄK.

NEW YEAR
Paljon joit alkoholia? - 2 shottilasillista Mozart-likooriä ja 1,5 lisillista skumppaa
Suutelitko ketään (vastakkaista sukupuolta) olevaa ihmistä? - kyllä, tarkennettuna omaa kultaa
Halasitko ketään (vastakkaista sukupuolta) olevaa ihmistä? - sama kuin edellisessäkin.
Missä juhlit uuttavuotta?- Lapinjärvellä
Hukkasitko mitään? - Ei ainakaan oo ilmotettu hukatuksi.
Olitko poliisien kanssa tekemisissä? - Noup.
Joivatko ystäväsi paljon? - Ei.
Oliko uusivuosi kiva? - Kyl mä tykkäsin.
Millainen mieli uudestavuodesta jäi? - Hyvä.
Saattoiko kukaan sinut kotiin? - Ei, ...ei kai me ny kesken viikonlopun kotiin lähdetä! Vaik juhlat päättyy Uudenvuodenpäivään ja silloin me kyl päivällä lähettiin kotiin. Eli miten sen nyt ottaa. Siinä tapauksessa -kyllä. Koska Fredu ajoi.
Kuoliko kukaan uutenavuotena? - Varmasti. Joku. Jossain. Mutta en tuntenut.
Mitä mieltä olet koko uudesta vuodesta? - AIka paska homma, jos tarvis aina vaan yhtä ja samaa vuotta elää. Ois aika ku Star Trekissä(?). Eli olen kyllä uudenvuoden kannattaja :)

[ ] vietit uudenvuoden ulkona
[ ] tuli kylmä
[ ] eiku oli kuuma
[x] joit jotain
[x] juomassa oli alkoholia
[ ] tapasit uusia ihmisiä
[ ] suututit ystäväsi
[ ] löit jotain
[x] kävit pissalla
[x] otit kuvia
[ ] et muista kaikkea uudestavuodesta
[ ] olit sukulaisten seurassa
[x] näit ihmisen jota et ole nähnyt pitkään aikaan
[x] sinua kehuttiin (Oi kyllä, KYLLÄ KYLLÄ, kyllä! Kulta kehui kauniiksi :) Ja harvoin kuulen kehuja tai tunteenilmaisuja häneltä oma-aloitteisesti.)
[ ] sinua haukuttiin
[ ] unohdit ystäväsi nimen
[ ] hukkasit jotain ystävällesi kuuluvaa
[ ] varpaat oli jäässä
[ ] varpaat oli ihan hiessä
[/] söit roskaruokaa (jos nakit ja lihapullat on sitä?)
[/] katsoit tv:tä
[x] olit kotona vasta klo. 00.00 jälkeen
[x] oli hauskaa
[ ] oli perseestä
[x] hiukset oli takkuset
[ ] meikit levis
[ ] sait uusia ystäviä
[x] tajusit jonkun olevan hyvä tyyppi (Siis olen kyl tajunnut tuon jo reilu vuosi sitten, että joku/jotkut ovat hyvä/hyviä tyyppi/tyyppejä, mutta en voi kieltävääkään vastausta tähän laittaa, koska silloin puoltaisin ajatusta että en pitäisi ko. ihmisestä/ihmisistä.)
[/] kadut tekojasi
[ ] puhuit paskaa
[x] nauroit
[/] itkit
[ ] raivosit
[ ] sammuit
[ ] purit
[ ] nipistit
[ ] puhuit siansaksaa
[x] ja svenskaa
[ ] likasit housut
[ ] likasit paidan
[ ] likasit jonkun toisen housut
[ ] oli krapula
[x] ei mitään krapulaa koska en juonut
[ ] join hillitysti, ei krapulaa
[ ] uuteen nousuun, niin ei ehdi mitään krapulaa tulla
[ ] kittasit niin paljon että heräsit sairaalasta
[ ] näit poliisiauton
[x] nukuit hyvin

Tää ei ole totta. Oikeasti. Missä on mun fiilikseni? Viikko jouluun. JA en odota sitä yhtään. Olo on kuin perus lokakuussa. Tuntuu että koitan korvata kadonnutta fiilistäni syöttämällä rahaa kaupan kassoille. Mutta eipä se märää ole vieläkään korvannut laatua. Miksi sitten koen pahaa omaatuntoa siitä että lapsilel on tällä hetkellä minulta yksi lahja vähemmän per nuppi verrattuna viiem vuoteen? Mutta lahjamärää on kuitenkin sama, sillä nyt lahjoja tulee toiselta taholta hieman enemmän. Säästäisinhän minä rahaakin olemalla ostamatta "turhaan" lisää pukinkontin täytettä. Varsinkin kun menekki on jo miltein samoissa luokissa, kuin viime vuonna. Nyt vaan on tullut eteen ilmeisesti muutamaa euroa kalliimpia juttuja. *Huoh*

Saanko syyttää kaamosväsymystä ja -"masennusta"? Saanko, saanko?! En mä löydä tähän muutakaan selitystä. Paitsi lumettomuus. Mutta miksi sitten jouluilin niinä luemttominakin vuosina? Koska mulla oli jouluna vielä mieskin talossa? Mies joka oli juuri vasta minun kanssani oppinut juhlimaan joulua ja nauttimaan siitä. Ei. Koska aikasempina vuosina olen ollut kotona -jippijaijee- työttömänä? Nyt sitten olen lopen uupunut kun pitäisi koulun jälkeen muka jaksaa laittaa joulua samalla kun aherran perus kotijututkin. Olen väsynyt. Ei väsyneenä jaksa fiilistellä. Ja kun joululoma alkaa, ihan jopa aaton aattona, niin menee ne ensimmäiset päivät väsymyksen poistoon (yeah right, häärätä saa kuitenkin pää kolmantena jalkana laittamas joulua) ja sitten kun olen valmis ja virtaa riittää, niin joulu on jo ohi. Kivat vaan mullekin.

Rakas päiväkirja,
tänään minulla ja Fredulla tuli puolitoista vuotta täyteen seurustelua. Olen ihan häkeltynyt, mutta myös samalla hyvin "nooo... mikäs tässä päivässä nyt muka niin erikoista oli?" Ehkä, koska rakas on tuooooooooooooolla kaukana ja minä täällä. Mutta olen mä vaan niin perkuleen rakastunut yhä. Se tässä häkellyttääkin, kun tunteet tuntuu vain voimistuvan kerta kerralta, kun toisen näkee. Koetinkiviä on ollut ja tulee varmasti vielä olemaankin meidän välissä. Mutta mä halkaisen ne pienemmiksi tuolla asfalttiporallani.

Se oli kateissa, todellakin. Kai tämä lumeton maa saa ottaa syyt niskoilleen. Olin ihan pulassa. Ei voinut vähempääkään kiinnsotaa lähteä joululahjaostoksille, kun yleensä olen se Tampereen ainoa ihminen, joka nauttii ko. kiertelystä lumisateessa. Nyt oikein apkottamalla pakotin itse reissuun. Tarttuipa mukaan myös joulukinkku. Enpä ole tänä vuonna myöhässä ja itkua tihurtaen juoksen kaupasta toiseen, laarilta toiseen toteamassa "ei oo":t. Illalla olin kylläkin kuin junan alle jäänyt. Ja tänään henkiin herännyt.

Koska en voi vielä synttäreille kakkuani ja pullakranssia leipoa, niin olena hyvin saanut kulutettua tämän turhautuneisuudesta aiheutuneen ylimärääisen energian ja kerrankin sain sen todellisen inspiksen vaihtaa jouluverhot. Joudun muutoin itseni pakottamaan siihen hommaan, ehkä siksi koska välttelen silitystä. Jouluverhojen asennuksen lisäksi tuli oviin kranssit ja ikkunoihin lumihiutaleet, ulos taiteilin siniset jouluvalot. Joululaulut soivat verhojuttujen aikaan. Soi ne kyllä nytkin. Olo on oikeasti kuin joululomalla olisi ♥ Kuitenkin vielä reilut pari viikkoa koulussa. Plaah.