Illanalkua. Kokoonnuimme moninaisten persoonieni kesken tänne tänään käsittelemään päivänpolttavia asioita joista ketään ei välitä. Ginekset hajottaa kyl aika huolella vaikka meikäläinen nyt hajos totaalisesti jo joskus kymmenen vanhana. Joskus uskoin Suomen Puolustusvoimiin. Olin isänmaallinen ja maanpuolustushenkinen. Asennoiduin tänne lähtiessäni sillä että lähden hyvällä asenteella opettelemaan tärkeitä taitoja. Puhun nyt sellaisista taidoista että miten rynnäköivältä kirgiisiltä saa nirrin pois mahdollisimman nopeasti ja varmasti. Kaikki tämä on 143 aamun kuluessa muuttunut. Tämä paska on kaikkea muuta kuin sitä mitä olin odottanut. En edelleenkään osaa tappaa sen paremmin kuin ennen, mutta nyt olen kyllä oppinut tekemään kaikkea muuta. Esimerkiksi kantamaan astioita, vastaamaan puhelimeen ja nukkumaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa mitä ihmeellisimpiin kellonaikoihin ja mitä ihmeellisimpiä aikoja. Asepalvelus nykyisessä asussaan on täysin perseestä. Yhtä fiksua touhua kuin maakotkan nussiminen. Kyllä siinä yksilön toiveet ja haaveet murskataan kun haluaa vaikka oppia ampumaan singolla niin joutuukin jumppaamaan jonkun perkeleen neekerin ohjastuksessa sellaseen tapaan joka saisi karskimmankin kaverin käyttämään peilipallokorvakoruja ja pinkkejä kauluspaitoja. Saatana! Joo, mut se siitä. Pitäkää hauskaa.
Tänään kuunneltua:
Deep Purple - Perfect Strangers