Iltaa. Hiljaa saatana. Jännä päivä tänään! Märyltä Halikon Prismaan ja Prismasta Hirvikoskelle ja Hirvikoskelta Loimaalle. Vietetään paraikaa taas näitä iänikuisen ja kuluneen nuhjaantuneen perinteisiä seminaareja täällä Villa Leppäsessä. Istun varjoisassa ja tunnelmallisessa atk-huoneessa. Näytön kelmeä valaistus tuo mieleeni ne yöt Klondikessa jolloin sain keuhkokuolion. Rauha vallitsee tässä nurkassa, ulkopuolella ihmiset sosialisoivat teennäisen naurun säestyksellä ja puhuvat itsensä tainnoksiin omasta tärkeydestään. Itse aaltoilen tällä hetkellä jonkinnäköisessä transsissa jossa ruttoa vilisevän aivosoluyhteiskuntani kimppuun käydään kuin yleinen syyttäjä. Saatan kuulla sieluni korvin aivosynapsieni pätkivän kuin vanha Pekka ja Pätkä -elokuva. Pääni täyttyy ajatuksista, jotka ovat kuin hullujen sinfoniaa maksalaatikoiden jumalille. Mieleni tekevi, aivoni ajattelevi siirtyä harrastamaan lievästi tajuntahaasteellista vaaka-asentoa. Red bullin terästämät otsasuoneni pamppailevat jännityksestä kuin rytmihäiriöinen subwoofer. Hallusinaatiot joita näen herättävät minussa piilevän hirviön, joka juoksee vapaana veteraanien hautojen peittämillä nummilla. On vuosi 1984. Kuljen pitkin Miamin katuja pinkissä smokissa. Smokkini taskuissa on huolella piilotettu pullo Bulgarialaista pirtujogurttia. Taskussani on konepistooli enkä pelkää käyttää sitä. Vastaani kävelee Supponen joka on pukeutunut neukkukenraaliksi. Ei taas näitä näkyjä! Sormeni revitään irti luineen päivineen ja minut pakotetaan katsomaan Bonanzaa. Herään kylmän hien peittämänä unesta jota en koskaan nukkunut. Takaumat viiltävät otsalohkoani kuin aamuaurinko jäätyneen utopian autioita katuja. Olen hereillä mutta kuitenkään en ole. Siirryn astraalisella tasolla takaisin nykyhetkeen ja hyväksyn sen tosiasian että olen vajaamielinen ja antisosiaalinen asteroidi. Anabolinen sellainen. Yritän selvitä nyt tästä illasta rikkomatta yhtään peiliä ja katkaisematta yhtäkään raajoistani. Makuuasento kutsuu, ja kun se kutsuu on vastattava kutsuun. Hyvästi jääkää. Tai näkemiin jääkää. Senkin jälkeenjääneet.
Tänään kuunneltua:
Sting - Englishman In New York