IRC-Galleria

Maanantaina Siilinjärvi-Kuopio välillä Vuorelan alueella vitostiellä sattui tapahtuma, jossa nuori naiskuljettaja ajoi jonkin aikaa palanutta autoa moottoritiellä, kunnes auto sammui ja kuljettaja ymmärsi poistua autosta.

Satuin osumaan itse paikalle, kun tämä tapahtui. Aluksikin on korjattava sen verran mediassa ollutta tietoa, ettei se kuljettaja ilmiliekeissä palanutta autoa montaa kilometriä tiettävästi ajanut, vaan jokin kohta oli tiettävästi palannut niin, ettei kuski paloa aluksi huomannut. Lisäksi tilanne näytti oikeasti pahalta ajaessamme juuri pysähtyneen auton ohi ja pysähtyessämme lähistölle, sillä autopalo oli puhjennut ilmiliekkeihin, savupatsas oli jo kymmenien metrien korkuinen ja kuljettajakin oli vielä jonkin aikaa sisällä palavassa autossa.

Mutsini lähtiessä katsomaan tilannetta soitin itse hätänumeroon ja huomasin, että monet muutkin kaivoivat kännykkänsä esiin. Mutta mitä vittua - he eivät ruvenneet soittamaan hätänumeroon VAAN ALKOIVAT OTTAA PALAVASTA AUTOSTA KUVIA kännyköidensä kameroillaan!

Ei helvetti, auto palaa täyttä vauhtia moottoritien varressa ja siitä otetaan kuvia! En edes tiedä miten aloittaa moraalisaarnaa siitä, kuinka moraalisesti arveluttavaa tällainen toiminta on. Missä vaiheessa maailmamme muuttui sellaiseksi, että tuntemattomalle ihmiselle tapahtuva suru on omaa viihdettä ("huu palaapa auto hienosti otetaan kuva niin voin näyttää kavereille tai julkaista sen lärvikirjassa") ja toisen auttaminen on toissijaista?

Ei saatana mua vaan raivostuttaa tällainen toiminta

Tässä vielä Savon Sanomien artikkeli aiheesta (kaipaisi muuten ihan kohtuullisesti täsmennyksiä tapaukseen liittyen, mutta no jaa, mitä verkkojournalismilta voi odottaakaan)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/palava-auto-ajoi-pitkin-moottoritieta/1228454

Jos heinäkuu onkin ollut aikaisempiin verrattuna viileä, niin viimeistään nyt ihmiset saa hikoilemaan heinäkuun ihQutusbiisi! Kuun alussa lomalle lähteneet kansanedustajatkin kutsuttiin varmistamaan esitys ihQutuksesta - ihQutus ylitti mahtavuudellaan puolue- ja hallitus-oppositio -rajat mennen tullen.

Pohjois-Carolinasta tuleva rockbändi Daughtry on iskenyt kultasuoneen uudella singlellään Outta My Head. Kappale on tarttuvaa pop-rockia ja laulajan ääni on mukavaa kuunneltavaa. Myös musiikkivideossa on kaikki tarvittava (takaa-ajoa, komediaa, yllätyksiä, hieno kaara, moottoripyörä, naiskauneutta, hyvä fiilis) joten ihQutusbiisin titteli on ansaittu.

Kesäkuun ihQutusbiisi julkaistaan nyt hiukkasen tavallista myöhempänä ajankohtana yksinkertaisesti siksi, että tällä hetkellä tarjolla on aivan saakelin paljon musiikkia, josta pidän! Normaalisti myöhäinen ihQutuksen löytäminen on ollut merkki siitä, että kaikki vastaantuleva musiikki on paskaa. Nyt kuitenkin tilanne on toisin, oli jopa hankalaa valita se oikea!

Kesäkuun ihQuin biisi on ehdottomasti Kylie Minoguen uusi kappale Timebomb. Biisi on etenkin kertosäkeensä osalta mukaansatempaava, ja video on viihdyttävää katsottavaa. Mukaan mahtuu kaikkea: asennetta, tanssia, autoilua, moottoripyöriä ja ammuskelua.



Kylli-täti siirtyy tämän ihQutusvalinnan myötä kaikkein ihQutetuimmaksi artistiksi. Aiemmin häntä on ihQutettu helmikuussa 2008 (In My Arms), kesäkuussa 2008 (Like a Drug) ja 2011 tammikuussa (Higher featuring Taio Cruz).

Kyllä sitä tuolla korvessa viihtyy aina vaan, vuodesta toiseen! Valitettavasti tämänkertainen visiitti jäi vain puolentoista viikon pituiseksi, kun autokoulun tuomat velvollisuudet (saan vittu sen kortin ehkä 2034) tuovat takaisin Siilinjärvelle.

Kesäkuussa sitä aina muistaa, että vaikka tämän maan talvet ovatkin ankeaa elettävää, suomalaisen kesän ansiosta se on kaikki sen arvoista. Valoisat yöt, jolloin aurinko ei laske, ympäri vuorokauden kuuluva lintujen laulanta...

Rautavaaralla ei tule välitettyä ulkonäöstä liiaksi, mutta ehkäpä täällä olisi hyvä ajaa pois tämä naamakarvanturreikko.

Eräitä korpiharrastuksiani ovat olleet metsätyöt (oksien karsiminen yms) ja puutarha. Vaikka oksien karsiminen on oikeasti hauskaa, veikkaan ettei siitä saisi kovinkaan kiinnostavia ja tasokkaita kuvia ("tässä on kasa oksia jotka karsin", "tässä ovat karsitut puut"). Onneksi toisesta ajanvietteestä saa.


Japanin kääpiöakileija

Lehtoakileijaa useissa eri väreissä: violetti-valkoinen, valkoinen, vaaleanpunainen, kokonaan violetti. Etenkin valkoinen ja punainen ovat kohtuu harvinaisia värejä.


Punainen onnenapila, idänunikko, keltamaksaruoho

Rentoakankaalin kukinta on jo loppupuolella, mutta on se vielä ihan komea katsottava. Kimalaiset rakastavat sitä.

Että näin tältä erää jee jee!

Zombit huojahtelee rumpukoneen tahdissa
Niillä ei ole tietoisuutta, toimivia aivoja eikä sielua
Niillä on pitkä tukka ja paljastava bilemekko
Tai ruutuflanellipaita lippis ja sillai siniset farkut
Ne mumisee jotain mistä ei saa mitään selvää
Ja vaikka siltä näyttää et ne on kaikki samanlaisia
Ne siltä löytäävät aina toisensa

Sain vähäsen aikaa sitten sähköpostissa ilmoituksen, että ii2.org -sivusto lopettaa vaiheittain toimintansa. Kuvat voi edelleen siirtää kuvat.fi -sivustolle tai ladata koneelle kansioksi.

No, eipähän tuo hirveästi mitään merkannut - kakkosessa oli viimeksi elämää vuonna 2008 ja tenukakkonen tapasi yleensäkin raiskata kuvat niin laadukkaiksi, ettei sieltä mitään ladattavaa koneelle löytynyt - muutaman mahtavan tasokkaan (aistittavissa sarkastisuutta) blogimerkinnän otin kuitenkin muistoksi talteen.

Tenukakkonen on joka tapauksessa paikka, johon lähes jokaisella itseni ikäisillä, itseäni vanhemmilla ja hieman nuoremmillakin liittyy muistoja. Vaihtoehdoksi IRC-Gallerian rinnalle perustettu ii2.org keräsi parhaimmillaan 200 000 käyttäjää ja myös Siilinjärven viime vuosikymmenen puolivälin ala- ja yläasteikäiset sitä tapasivat käyttää. Viimeistään 2009 keväällä oli kuitenkin huomattavissa, että sivusto alkaa olemaan kuollut. Sen jälkeen kuvagallerian suosio on jatkanut tasaisesti ja varmasti alamäkeään.

Ii2.org oli kuitenkin se sivusto, joka tutustutti minut ja monet muut internetin kuvagallerioiden maailmaan. Sivuston kuoleman kunniaksi pidän kolmen rivin mittaisen hiljaisen hetken ii ii kakkosen muistolle.



Aika on hoidellut tämän nuorten entisen tapaamissivuston. Uudet tuulet puhaltavat. Todennäköisesti seuraavaksi ii2:n viitoittamaa tietää seuraa sen esikuvanakin toiminut IRC-Galleria, jonka käyttäjämäärät ovat romahtaneet (niin aktiivisten käyttäjien kuin myös rekisteröityjen tunnusten) sitten 2009.

Perinteisten kuvagallerioiden aika alkaa olla ohi. Yksi galleria on näet yltänyt suosiossaan, käytettävyydessään ja koukuttavuudessaan reilusti ylitse muiden. Lärvikirja (siis se Facebook) oivalsi sen, mitä muut eivät tajunneet - parasta on pakottaa ihmiset olemaan toistensa kavereita ("jos et ole henkilön A kaveri, et näe hänen kuviaan etkä tilapäivityksiäkään"), tarjota joukko palvelussa säännöllisesti pakottamaan käyviä pelejä ("jos et kastele turnipsiasi kahden päivän päästä Farmvillessa, se kuolee") ja tarjota jatkuvasti uudistuva, ilmainen palvelu. Myös mainostajat ovat rakastuneet Lärvikirjan suomiin mahdollisuuksiin, sillä Lärvikirja mahdollistaa juuri oikeiden ja aiempaa laajempien kohderyhmien löytämisen.

Tenukakkosen on nyt kuitenkin aika asettua lepoon. Tenukakkonen, pohjalta sinä olet tullut ja pohjalle sinä olet jälleen palaava. Aamen.

RIP
ii2.org
2002 - 2011
Jäämme kaipaamaan lagituksiasi, kuvaraiskaustaitojasi ja viime vuosikymmenen puolivälin huippuhetkiä
Muistaen,
90-luvun alkupuolella ja puolivälissä syntyneet tenut

Ps. Aikoinaan tenukakkosta muistuttavaksi perustettu sivusto iii2.org (kolme i-kirjainta siis) ja ii3.org toimivat edelleen, käykää katsomassa! xD

Karen Walker on aivan ihastuttava hahmo Will & Grace -komediasarjassa. Itse sarja on loppunut jo kuutiset vuotta sitten, mutta jos joku hahmoista vielä elää, se on Karen Walker. Muuten Will & Grace ei ole ollut koskaan mitenkään erityisen sykähdyttävän hyvä komedia, mutta Karen on tehnyt siitä katsomisen arvoisen.



Karen Walker on tavallisesta elämästä eristäytynyt, alkoholia ja lääkkeistä rakastava miljonäärin vaimo. Hän on hankkinut korkeatasoisen elämäntyylinsä naimalla itseään rikkaampia aviomiehiä. Hänet tunnetaan voimakkaan kimeästä äänestään.

- Karen Walker ei osaa avata limsatölkkiä.

- Karen Walker sekoittaa jatkuvasti oikeaa elämää ja fiktiota. Hän muun muassa selittää hissipelkoonsa johtaneesta tapauksesta, joka paljastuukin olevan Speed-elokuvan alkukohtaus.

- Karen Walkerin mukaan "joulun hengessä pitää ajatella Jeesus-lasta. Hän virpoo ja varpoo meidät tuoreeksi ja terveeksi joka vuosi jotta tietäisimme onko kuu kiurusta kesään."

- Karen mainitsee usein olleensa nuorena voimakkaasti rakastunut henkilöön, jonka sukupuolesta hän ei ole varma. "Well, anyway, I was in love. And he or she loved me."

- Karen on huolissaan terveystarkastuksestaan ja kysyy "ei kai vain alkoholissani ole verta?"

- Karen syö aamumuronsa Bailey's 'n kanssa.

- Karen mainitsee tulleensa kloonatuksi, muttei yksikään klooneista selvinnyt.

- Karen ei usko metroihin. Hänen mielestään "pienet ihmiset pienissä maanalaisissa tunneilessaan" kuulostaa naurettavalta ja sepitetyltä.

- Sarjan eri vaiheissa Karen istuu monesti baaritiskin ääressä ja pohtii omia murheitaan eri baarimikoille, joita kutsuu aina Smittyksi. Tämän jälkeen monesti 'Smitty' vastaa ja kertoo omista murheistaan, mikä saa Karenin repeämään nauruun.

- Karenilla on kotiavustajana palvelusneito Rosario, joka on lähtöisin Latinalaisesta Amerikasta. Karen rakastaa Rosariota ja Rosario Karenia, vaikka heidän välillään on joskus isojakin riitoja. Karen ei läheskään aina kohtele Rosariota hyvin, hän muun muassa mainitsee käyttäneensä Rosariota lumilautana. Joskus Karen suunnittelee hankkivansa Rosariolla plastiikkakirurgilla kissansilmät, "jotta näyttäisi hieman luonnollisemmalta kun hän pyrkii ulos ovesta".

- Karen ei koskaan kutsu muita apulaisiaan nimeltä kuin Rosariota. Hän kuitenkaan korostaa, että henkilökunnan tehtävät voivat vaihdella: "Kokki siivoaa joskus, siivoja kokkaa joskus, kuljettaja järjestää alibin..."

- Karen piilottelee viinapulloja julkisiin tiloihin ja Grace Adler Design'sin työpaikalleen, jossa hän toimii assistenttina. Hän on myös hankkinut työtiloihin minibaarin. Työskentely on useimmiten muotikatalogien selailu ja kynsien viilaamista.

- Karen pitää monesti Gracen tyyliä pilkkanaan. Gracen linnottauduttua asumaan Karenin kotiin Karen houkuttelee Gracea pois muun muassa sanomalla "muotivirheet eivät synny itsestään".

- Karen uskoo tikkukaramellien puhuvan hänelle.

- Karen kertoo opiskelleensa kiinalaista taiji-taistelulajia, josta hän on oppinut, ettei väkivalta ole koskaan ratkaisu, ja lisäksi sen, että aamuseksin jälkeen haluttaa pian uudestaan.

- Karen käyttää paikoissa, joissa ei halua tulla tunnistetuksi, salanimeä Anastasia Beaverhausen. Anastasia tulee venäläisestä aatelista, Beaverhausen taas "no siitä missä majavat asuvat".

- Sarjan aikana Karen on naimisissa Stan Walker -nimisen multimiljonäärin kanssa. Stanin tiedetään olevan sairaalloisen lihava, mutta häntä ei koskaan näytetä sarjan aikana, vaikka hän on läsnä monissa kohtauksissa. Karen kutsuu Stanin lapsia "siksi lihavaksi" ja "tytöksi".

- Jonkun murehtiessa unelmien saavuttamisen hankaluutta Karen saattaa sanoa jotain siitä, kuinka "minulla on upeat tissit ja paljon rahaa". Siihen se sanominen sitten jääkin.

- Karen epäilee, että jossain voi olla alligaattori, jolla on hänestä tehty laukku, sillä hän ei tiedä, mitä hänen vanhalle iholleen tehtiin.

En haluu enää kuunnella musiikkia
Tylsää elämän kauneutta ylistävää
Tai kaikkee surua huutavaa balladia
Se ei ole kuunneltavaa eikä piristävää

Mä tahdon kunnon jytäkamaa soimaan
Ne mut herättää ja saavat hyvin voimaan
Niitä on paras soittaa tänään joka klubilla
Mä oon illan kunkku tanssilattialla

En halua ajatella liikaa
Vaan olla dance-dancen kaa
Haluun hukkuu tähän iltaan
Juoda itseni humalaan
Bailata valomerkkiin saakka
Unohtaa kannettu taakka
Liittyä jumalten kerhoon
Niiden kaa aamunkoittoon
Tuhlata kuin viimeistä päivää
Elää vailla huolen häivää
Kaataa viinaa kurkusta alas
Eteenpäin ei koskaan takas
Mä haluun vaan bilettää
Eli mä haluun siis elää

Mä tarviin purkkapoppii poppikoneeseen
Bassoa tuudittamaan mut tähän uneen
Heleät äänet hyväksyyn mut jumaliin
Rumpukoneen jyskyttää mut fiiliksiin

Tää on ihana päivä olla elossa
Vaikka jo aamuun ollaan menossa
Neonvärit ja valotputket saa mut meneen
Ja muovimusa sytyttää mun jalat tuleen

En halua ajatella liikaa
Vaan olla disco-discon kaa
Haluun hukkuu tähän iltaan
Juoda itseni humalaan
Bailata valomerkkiin saakka
Unohtaa kannettu taakka
Liittyä jumalten kerhoon
Niiden kaa aamunkoittoon
Tuhlata kuin viimeistä päivää
Elää vailla huolen häivää
Kaataa viinaa kurkusta alas
Eteenpäin ei koskaan takas
Mä haluun vaan bilettää
Eli mä haluun siis elää

En haluu ajatella liikaa
Vaan olla party-partyn kaa
Haluun hukkuu tähän iltaan
Juoda itseni humalaan
Bailata valomerkkiin saakka
Unohtaa kannettu taakka
Liittyä jumalten kerhoon
Niiden kaa aamunkoittoon
Tuhlata kuin viimeistä päivää
Elää vailla huolen häivää
Kaataa viinaa kurkusta alas
Eteenpäin ei koskaan takas
Mä haluun vaan bilettää
Eli mä haluun siis elää

Koivun siitepölyjen tuomia allergiaoireita pahentaa todennäköisesti vain ja ainoastaan kuukauden ihQutubiisi.

Toukokuussa ihQua on Mint Julep -bändin kappale Aviary, jonka soundi on hypnoottinen, kuten myös videokin. Indie rockia mielenkiintoisimmillaan.



JA JOO MYÖNNETÄÄN TÄMÄ LÖYTYI SIITÄ SUBIN VALEHTELEVAT VIETTELIJÄT -MAINOKSESTA MUTTA ONHAN TÄMÄ HYVÄ!

Sanonta "urpona uudella vastalla" kuvaa sitä, että wanhan kansan mukaan Urpon päivään mennessä koivuun on puhjennut niin hyvin lehti, että oksista voi tehdä tuoreen saunavihdan.

Ettäs tiedätte.

Koivu on Suomen luonnon yleisimpiä (ellei jopa yleisin) puulaji, ja se saattoi olla myös ensimmäinen jääkauden jälkeen Suomen maalle levinnyt puulaji - koivuhan on tehokas siementäjä ja siten leviää hyvinkin pitkiä matkoja tehokkaasti. Wanha suomalainen juhannusperinne on ollut tökätä pihalle kuistin eteen maahan noin kaksimetrisiä koivuja "juhannuskoivuiksi".

Ettäs tiedätte.

Nykyisin koivun lisäksi Suomessa pärjäävät ilmaston lämpenemisen myötä myös monet muut lehtipuut, kuten vaahterat, seetrit, jalavat.

Ettäs tiedätte.

Koivu on inhokkikasvini. Ettäs tiedätte. Vaikka monet muutkin puulajit pärjäisivät ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa entistä paremmin, käytetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa edelleen valtavan paljon koivua. Miksi ihmeessä? Koivu roskaa valtavasti niin kesällä siitepölyn ja putoilevien urpien myötä, ja myöhemmin loppukesästä toisena roska-aaltona tulevat joka paikkaan leviävät siemenet. Lisäksi koivun voimakkaista siitepölyistä kärsivät keväisin valtavat määrät allergikkoja ja astmaatikkoja.

Joten tee palvelus meille kaikille. Jos pihallasi nököttää kaunis valkorunkoinen puu, ota hyvä ihminen kirves käteen ja TEE SE MIKÄ MIEHEN (tai naisen) ON TEHTÄVÄ!