22. elokuuta oli tänä vuonna päivä, jolloin Maapallon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat on kulutettu loppuun. Vuosi vuodelta päivä siirtyy aikaisemmaksi, vielä 2000-luvun alkupuolella päivä sijaitsi lokakuun tienoilla. Vaikutus pahenee vuosi vuodelta: kun kulutamme enemmän kuin planeettamme ehtii tuottamaan, kulutamme jo ennen ihmiskunnan kulutusvaihetta syntyneitä luonnonvaroja ja otamme "velkaa" tulevien vuosien luonnonvarojen tuotannolta.
Jokainen tietää, mitä yksityiselämässä ja yrityksissä loputon velanotto ilman positiivista tulosta tarkoittaa: konkurssia. On sanomattakin selvää, että loputon velanotto on tässäkin tapauksessa kestämätöntä.
Voisi luulla, että viimeisimmän vuosikymmenen aikana noussut halu välittää luonnosta ja ekologisista arvoista alkaisi näkyä: monet maat pyrkivät vähentämään päästöjään erilaisin keinoin. Silti maailman ylikulutuspäivä koittaa aikaisemmin. Onko päästörajoituksissa onnistuttu, vai mikä on mennyt vikaan?
Asettamalla teollisuudelle päästörajoituksia, vaatimalla tehtaiden piippuihin suodattamia ja vaalimalla teollisuusalueiden ympäristöä on pyritty parantamaan saastetilannetta, ja monissa Euroopan maissa ilmatilan laatu onkin viime vuosikymmenten aikana kohonnut. Esimerkiksi Suomen typpi- ja rikkilaskeutumat eivät enää ole yhtä pahoja kuin 80-luvulla.
Teollisuudelle asetetuilla säädöksillä on tarkoitettu hyvää, mutta niiden hyöty on jäänyt koko Maapalloa ajatellen heikoiksi: vaikka teollisuus on vähentänyt päästöjään, suodattimien asentaminen ja päästöjen talteen kerääminen on kallista. Tämä on johtanut valitettavan monissa tapauksissa siihen, että tuotanto on viety halvempana kehitysmaihin, joissa päästöjä ei vahdita yhtä tarkasti. Monet yritykset ovat asettaneet voitontavoittelun vastuullisen luonnonvaroista välittämisen edelle. Toisaalta, tämä on ymmärrettävää, sillä mitä vähemmän voittoa, sitä vaikeampi yrityksen on pärjätä kovassa taloudessa. Joka tapauksessa, monet päästöasetukset ovat johtaneet suurelti osin monien ilmastosta välittävien maiden ympäristön tilan paranemiseen, saastuttaminen on vain ulkoistettu muualle.
Onhan se totta, että myös me yksilöt kulutamme liikaa. Lyhyitäkin matkoja taitetaan autoilla, ostamme turhaa romua, asumme kaupungeissa, ruokamme tuodaan parhaimmillaan tuhansien kilometrien päästä. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia, vaikka monesti media pyrkiikin antamaan maamme ekologisesta tilanteesta ruusuisen kuvan. Suomi oli vuonna 2003 maailman kolmanneksi suurin "ekologinen tallaaja" yhdessä Kanadan kanssa, heti Yhdysvaltojen ja Arabiemiraattien jälkeen.
Monet yksilöiden teot on kuitenkin pieniä verrattuna siihen, mitä teollisuus aiheuttaa. Ajoittain keskustelu ekologisesta elämäntavasta on mennyt liiankin yksilöä syyllistäväksi: jokaisen pitäisi siirtyä tietynlaiseen lämmitys- ja asumismuotoon, luopua yksityiskulkuvälineistä, hävittää jopa lemmikkieläimet niiden ekologisen jalanjäljen takia.
Normaali kansalainen on yksityisissä haluissaan paha paha, mutta kansallinen kilpailukyky, voitontavoittelu ja taloudellinen kasvu toimivat kuitenkin valitettavan usein syynä siihen, miksi teollisuudelle sallitaan erivapauksia. Ja niin kauan, kuin rahanhimo voittaa ympäristöarvot, on turha ajatella saastuttamisen kunnollista vähentämistä. Yksi pahimmista saastuttajista, Yhdysvallat, jättikin aikoinaan Kioton ilmastosopimuksen allekirjoittamatta, ja eräänä perusteena tälle oli mahdolliset vahingot teollisuudelle.
Toivoakin löytyy. Vaikka teollisuutta on siirretty esimerkiksi halvan työvoiman maahan Kiinaan, on Aasiassakin ruvettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota saasteisiin. Tulevaisuudessa nimenomaan kehittyvä Kiina voi olla se, joka loppujen lopuksi pystyy kehittyvällä taloudellaan ja resursseillaan parantamaan planeettamme päästökehitystä. Jo nyt ekologiset arvot nousevat idässä ja näkyvät niin asumissuunnitelmissa kuin monissa tehtaissakin. Taantuvat länsimaat saanevat seurata perässä, kun nouseva itä kehittyy ekologiselta osaamiseltaan - mahdollisesti jopa hyvin nopeasti myös lännen ohittaen.
Tekstin lähteitä / muuten tekstiin läheisesti liittyviä, mielenkiintoisia artikkeleita:
- Maailman ylikulutuspäivä 2012
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=417607&lan=FI
- Suomalaisten ekologisesta jalan jäljestä
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_10_06_ekologinen_jalanjalki.html
- Lemmikkieläinten ekologinen jalanjälki
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Koiran+ekologinen+tassunj%C3%A4lki+on+suuri/1135250971009
- Kiina rakentaa ensimmäistä radikaalia ekokaupunkia
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/kiina+rakentaa+maailman+suurinta+ekokaupunkia+ndash+jatemaan+paalle/a805428