Pelossa sinä minua katsot
Polvet maata vasten hakattuina
Kyyneliä lasket, kun se virtaa
Läpi kuivan, elottoman maan
Kipu on harhaa ja kaikki muukin
Todellinen olet vasta, kun luovutat
Olet kuin tieto muinainen, kauan kuollut
Joka ei osaa päästää irti itsestään
Eteen polvistuit Jumalan patsaan
Marmorista tehty, ruosteesta muodoton
Katsot mitä hän kumartaa
Edessäs' seisoo hahmo vapaan olennon
Saatana on edelläkävijä, minun jälkeeni
Jumalan patsaat kumartaen meitä
Jumala autuutensa selkänahastas riisti
Kirottu Jehova, tunne minun vihani
Silkkiviittansa tahrittu orjiensa syljellä
Hänen lapsensa sairaana piirissä makaa
Lausuen vaikeroiden Hänelle rukousta, lohtua
Jonka lopuksi jokainen päällensä oksentaa
Minä loin Hänet näyttämään ihmisen virheet
Jota lampaat seuraavat ja tuhoon tuomitaan
Antamaan suunnan, jota välttää
Mutta hänet valtaistuimelle nostitte
Siinä istut, ihmisraunio
Kädessäs risti, joka kosketuksestas murenee