IRC-Galleria

Jospa sitä vielä joskus oppis olemaan tyytyväinen siihen mitä on? Ei haikailis muiden ihmisten / asioiden perään, sellaisten jotka kuitenkin on tavoittamattomissa tai teoillaan vai loukkaa toisia himoitessaan itselleen jotain.. Perse.

Onko parempi tehdä oikein vääristä syistä, vaiko väärin oikeista syistä?

Suoraan sanottuna- v*ttu mikä päivä!

Aamulla isosisko soitti että niiden koira oli heittäny veivinsä yön aikana. Mukava, vanha koiratuttava.. No, mikäs siinä, koira oli nukkuessaan kuollut ja siis ilmeisen kivuttomasti. Näinhän sitä toivoisi omienkin eläintensä lähtevän!

Päivätallille kun menin niin isä sanoi että naapuri oli nähnyt mustavalkoisen kissan aamulla isontien luona, kissa oli laahannut takapäätään ja ilm. jäänyt auton alle. Kissaa ei ollut sen jälkeen näkynyt, eikä ollut ääntäkään päästänyt vaikka oli huudeltu.
Mentiin Villen kans huutelemaan kissaa isontien luona olevalle 'varikolle' ja sieltähän kissa surkeana vastaili ladon alta. Oli raahautunut sinne otettuaan osumaa autosta aamulla.
Yritin houkutella kissaa kinkunpalalla, mutta selväksi kävi ettei se sieltä itse tule/ pääse pois.

Pikkusisko kun tuli koulusta niin paikallistettiin kissa paremmin ja tyhjennettiin siitä paikkeilta puut pois ladosta, lattia kun oli tehty harvoista laudoista niin että kissaan pääsi käsiksi sitä kautta. Kissa löytyi kuin löytyikin sieltä, ja isä tuli ja sahasi lattiaan kissan mentävän reiän. Nostettiin kissa pois, ja molemmat takajalat olivat poikki :'( Kissalla kauheat kivut, eikä mitään enää tehtävissä, paitsi viimeinen palvelus.. Pienarilla yksi laukaus päähän ja koko homma oli ohi.

Toisaalta parempi näin, kissa löytyi ja pääsi tuskistaan (ei olisi pystynyt esim. kuljettamaan ell, jalat olivat lähes irtipoikki ja vinksottivat..) eikä jäänyt itseä kaivelemaan kissan kohtalo. Pikkusiskolle kova paikka, Saran ensimmäinen "oma eläin" ja tietysti niin rakas! Sara onneksi ymmärsi tilanteen, mutta pahaa teki silti katsoa toisen surua. Ja itselläkin ihan kamala olo, KattiMatti oli ehdottomasti maailman paras ja kaunein kissa <3

Kun kaipaus ja ikävä polttaa
niin että satuttaa
Kuuntelen silloin sydäntäni
joka kertoo minulle, että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan
- ja nyt muistot ovat kauneinta mitä minulla on

I see you crying and it rains
Washing away the bad days
Washing away the pain loss brings yeah
And then you smile though it aches
Cos you don't believe in mistakes
Just that we made a mess of things

When the deal that you made with love is now a one way street
A one way street
And you'll feel you'll go overboard
Cos you're incomplete, incomplete

You're not afraid to rely
On any way you can try
To learn to make some sense of things yeah
And the way you say we'll get by
With a little laugh we can fly
You know the measure of hope that brings

When the deal that you made with love is just a one way street
A one way street
And you'll feel you'll go overboard
Cos you're incomplete, incomplete

I hear you laughing like a child
Instead of choking all riled
Instead of staring at shortcomings yeah
Just like the rain when you cried
Washed all the stains of false pride
You'll learn to make the best of things

Have a little more of not enough
More of what is less but isn't love
Little of the same you're dreaming of
That's enough, that's enough

When the deal that you made with love is now a one way street
A one way street
And you'll feel you'll go overboard
Cos you're incomplete, incomplete

When the deal that you made with love is just a one way street
A one way street
And you'll feel you'll go overboard
Cos you are in-complete yeah

When the deal that you made with love is now a one way street
A one way street
And you'll feel you'll go overboard
Cos you're incomplete, incomplete

When the deal that you made with love is just a one way street
A one way street
And you'll feel you'll go overboard
Cos you're incomplete, incomplete

Pete nyt ekaa yötä uudessa tallissa :) Feels good! Alusena puruja ja olkia, eipä voi poika ainakaan valittaa huonosta hoidosta :D Isä haki heinäpaalin tänään ja aamusella aidattiin lisää syötävää lihapullalle.. :) Oma talli :)

Taas on tullu enemmänki puljattua poikien (Pete, Nikke) kanssa.

Petellä ratsastin tänään eka kertaa yksin, hyvin meni. Vainion lenkin kävin sen kanssa kävelemässä, menohaluja ois pojalla kyllä ollu. En sitte viittiny alkaa kovin hurjastelemaan, tuumailin että jos eka kerrat mentäs ihan käyntiä vaan ;) Marin heppalaumalle piti kovastikkin huudella ja hirnua, ja kuskia kyllä jännitti että miten käy, singotaanko tässä nyt jonnekin suuntaan vai pysyykö käsissä :P Pysyihän se! Voltteja tehtiin PALJON, ympyrää, ympyrää, ympyrää.. niin että molemmilla oli jo pää ihan sekasi :D Mutta, voi kyllä käydä toistekki.

Nikken kans olin tänään koirakoulussa, ToKon alkeiskurssilla. Kovasti harkinnassa että vieläkö jatketaan :D Koiralla on tylsää kun ei saa riehua, ja emännällä menee hermot. n. 25x sen kolmen vartin aikana ;) No, ihme ja kumma, poika on alkanu totella :) :) Ehkä siitä KUITENKIN on jotain hyötyä!? Tuumaillaan, miten tästä eteenpäin. Tallikoirana Nikke on ihan mainio, tykkään siitä ihan älyttömästi tuollaisenaankin :)

Taasen petellä uusi paikka ja uudet kujeet. Poika muutti nyt talveksi (heh.. "talveksi" heinäkuussa :D) Käännänkylälle, kotipaikalleni. Laitsalla saa asustella ja karsinaa naputellaan pystyyn minkä ehditään, pohja jo valettu, sitten vain seiniä ympärille :) Tyytyväisen oloinen ruunanretkula on, (kuten AINA) vaikka minä jo tuumailin olevani niin surkea hevosenomistaja kun polle muuttaa alle vuoden sisällä nyt neljännen kerran.. :/ Mutta ei Pete tunnu siitä millään tavalla stressiä ottavan.

Helpompi nyt taas laitella poikaa kuntoon, laihdutella taasen/vielä (oli vähän syönyt kesälaitumella talven varalle :D) ja sitten kun on pellot puitu niin tässä on ympärillä länttiä missä päästellä ;)
Kerrassaan hyväntuulinen ja ihmisrakas ruunanretku :) Tykkään!

Nikken kanssa käytiin tänään näyttelyssä. Hienosti käyttäytyi, kehässä ja sen ulkopuolella! Kotiintuomisina punainen nauha ja arvosana erittäin hyvä. Arvostelu englanniksi, se vielä suomennoksen alla ;) Hännästä ja hampaista tuli taas sanomista, etujalat vinksottaa mutta niistä ei ihme ja kumma tullut sanomista. Kokemusta, kokemusta kakaralle, että ihan tyytyväisiä ollaan kuitenkin reissuun!

Hihiii :) Wäbää :) Ohi on 180 ;)

Kuvassa sotakoira Olga MaSin kyydissä PH2:sella joskus keväällä!

Tykkään Petestä kyllä ihan mahdottomasti :) Tuntuu että mitä enemmän sen kanssa tulee puljattua, sitä enemmän se näyttää aina vaan niitä parhaita puoliaan ja kiukuttelut ja pomottelut on jääneet aivan unholaan!

Eilen ihan ex-tempore otin ja hyppäsin selkään Paulan suosiollisella avustuksella ja kierrettiin kolme kierrosta siinä kesälaitsan luona. Tammat pörhelsi aitauksessa, välissä huusivat Peten perään ja juoksivat pää kolmantena jalkana, mutta ruuna oli kiltisti töissä ja vielä ratsun hommissa, jotka on aavistuksen vieraampia vielä ;) Tosiaan toisen kerran nyt "ratsastin" pojalla, ja se oli ihan että eikait tässä, varos ettet satu tippumaan sieltä :) On se kyllä... on se niin ihana :) Vaikka kyllähän se vielä ehtii muutamaan otteeseen minut heittää alas pukkisarjan seuraamana, eikö??

Viikko sitten lauantaina vietiin Pete kalajoelle Kärkkäisen Satun kesälaitumelle. Onnellinen pieni ruuna- tilaa liikkua ja kaverina kaksi tammavarsaa ;) Hienosti taas meni kuljetukset, tyytyväinen olen poikaan! Ei mitään ongelmia saada ruunaa koppiin tai kuljettaa. Hyvä niin.

Nikken kanssa käytiin Himangalla mökillä. Koira pääsi uimaan mereen ja oli kyllä virtaa täynnä- muutama kuvaotoskin saatiin, niitä gallerian puolella :) Toivottavasti tänä vkl ois yhtä hyvät kelit, jäljenajoa pitäis alkaa Nikken kanssa treenamaan. Se on huomattavasti hauskempaa auringonpaisteessa kuin vesisateessa..

Mutta, nyt pitäis lähteä baanalle vielä tälle illalle! Bailabaila..