IRC-Galleria

Mun piti kommentoida tänne vielä vähän poplyriikkaa. Ensin lienee paikallaan tehdä pieni tunnustus: mä pidän Jonnasta. Siis siitä Gimmelistä eronneesta r'n'b-Jonnasta, joka erosi amerikkalaisesta mormonimiehestään tänä keväänä. Sen musiikissa on asennetta, vaikkei sävelpuhtaus aina osukaan ihan kohilleen. Ja se ainakin yrittää: tekee lyriikkansa itse. Okei, ei nekään aina ihan suomea ole. Mä en ole pitkään aikaan kuunnellut sitä mutta nyt kuuntelin - ja yllätyin taas kerran. Ohessa poimintoja teksteistä.

"Ei ole helppoa / välillä unohtaa / itselleen antaa ansaitsemaansa arvostusta" (Yritä ymmärtää levyltä Kaksnolla) Eli mitä? Sitä joutuu näkemään vaivaa voidakseen unohtaa itsensä arvostamisen?

"Jotkut syntyy lusikka suussa / toisten elämä on yhtä tuskaa / Miks ei ois siveyden lakii / jollei se suojelis meitä?" (Ärsyttää levyltä Kaksnolla) Ensinnäkin: lusikka suussa? Voisko joku tuoda puujalkoja? Sitten: ymmärtääkö joku tuon lopun? Mä en oikein, vaikka hyvällä tahdolla saan toki pointsikan elikäs idean selville.

"Byebye henkinen morkkis" (Kaikki talossa levyltä Kaksnolla) Henkinen morkkis? Morkkis = moraalinen krapula. Moraalinen on enemmän henkistä kuin fyysistä, noin periaatteessa. Morkkis = henkistä. Mutta mitä on henkinen morkkis?

"Kunnes sä sait mun mielenkiinnon heräämään / ja pitämään sen yllä" ( levyltä Kasvot vedessä) EI NOIN VOI SANOA!!! Blogimme interaktiivinen osuus: mietipä itse. Rinnastuksemme toinen osa kuuluisi siis "Kunnes sä sait mun mielenkiinnon pitämään yllä". Ei mene noin. Kunnes sä sait mun mielenkiinnon herätettyä ja pidettyä yllä, kenties, tai jotain vastaavaa. Eikä tähän nyt päde mitkään taiteilijan vapaus -pykälät, pahoittelen.