IRC-Galleria

Kesä on merkillisen nostalgista aikaa. Ristiriitaista sikäli, että kesähän on kaiken uuden alku ja vuoden zeniittipiste: kaikki muistavat, mitä minäkin kesänä ovat tehneet, mutta harva pitää lukua talvista. Lisäksi luonnon kiertokulku kulminoituu kesään: uutta versoo sieltä täältä, kaikilla metaforisilla ja aktuaalisilla tasoilla, ja ympyrä sulkeutuu vain alkaakseen taas alusta.

Niinpä tänäkin kesänä käteni osui levyhyllyssä Dingon kokoelmalevyyn. Dingo, tuo Porin lahja Suomen musiikkitaivaalle, bändi jossa solistina toimi lapsuusvuosieni kiihkeän rakkauden kohde Neumann ja jonka livekeikka oli pitkään alle kymmenvuotiaan minäni muovautumisen kannalta suurin yksittäinen tapahtuma. Nykyään sen kuunteleminen aiheuttaa paitsi nostalgian kyyneleitä myöskin myötähäpeän ja musiikillisen valveutumisen aikaansaamia väristyksiä ja halua kätkeytyä kaappiin kunnes tunne menee ohi tai musiikki lakkaa. Kaikesta menneisyyden painolastista huolimatta havaitsen voivani suhtautua melkoisen ironisesti, miltei objektiivisesti Neumannin sanoittajan kykyihin. Ohessa otteita suuruudenhullun, merimiesromantiikkaa viljelevän Niemisen sulkakynästä:

"Ilman sinua sydämestäni valuu veri viimeinen" - Mira
"Sinä olet kaunis, maailma palaa - - Sinä olet kaunis, on maailma nuorena nukkunut" - Perhosen lento
"Hehkussa tupakan on ihmisyys" - Kulkuri ja kaunotar
"En muista nimeäni, muistan vain: joku särki sydämeni" - Perjantai

Onko näihin mitään lisättävää? Kukaan ei kuitenkaan vielä koskaan ole verrannut mun kauneutta maailman tuhoon, lohdullista sinänsä. Ihmisyydestä taas mulla ei ole mitään sanottavaa tässä yhteydessä.


Kokonaan oma lukunsa on Nipan ääntämys ja sanojen rytmitys, joka sai aikaan mitä haastavimpia pähkinöitä pieneen mieleen. Esimerkiksi laulussa Kulkuri ja kaunotar lauletaan "He kulkivat toistensa olkaan nojaten / oli muovikassissa viini ja savukkeet"; monta vuotta kulutin pohtien, mitä ihmettä ovat viipiäissavukkeet. Toinen pulmallinen tilanne oli, kun Kirjoitan-biisissä laulettiin että "Sammun ja uneksin intiaanista, joka mulle opettaa / että ihmisillä on siivet ja rakastavaisilla luvattu maa". Luvattumaa? Ihottumaa - sukupuolitauti! Ahdistavaa.

Samaan tematiikkaan nojaten: mielestäni on jotenkin valtavan lohdullista ja oudon kohottavaa, että Nipa, nykyään Pertti Neumann, nai sittemmin entisen faninsa Dianan. Oikeus toteutuu ainakin joillekin tässä maailmassa. Rakkaus voittaa. Tai narsismi.