IRC-Galleria

Tähän saakka tapahtunutta: sankarittaremme, Ylva von Minx on viimein saanut kiilattua satiinisen superstarinsa Aikuisuuden ovenrakoon. Tästä lähin hänellä on käsissään paitsi ranskalainen manikyyri, oma elämänsä ja salmiakkipussi myöskin avaimet vararikkoon sekä petolliseen finanssipoliittiseen syöksykierteeseen.

Neiti von Minx astelee pankkiin. Huulilleen hän on sommitellut paitsi toffeenmakuista huulikiiltoa myöskin itsevarman hymyn. Tiskin takana odottaa Maailman Suloisin Pankkipoika, mitä luultavimmin Mr. OKO-pankki 2006. Tai ainakin ensimmäinen perisynti... eikun perintöprinssi. Hymyillen. Neiti von Minx ja Maailman Suloisin Pankkipoika hoitavat asialliset asiat asiallisesti, joskin kepeästi keimaillen ja niitä näitä jaaritellen, koko ajan merkitsevästi hymyillen.

Neiti von Minx poistuu pankista upouusi, helmiäisvalkea Velkavankeus-kortti (VISA = Vinguta Itsesi Saatanalliseen Ahdinkoon) lompakossaan poltellen. Pojan yllyttämänä hän astelee pääkaupunkimme suurimpaan tavarataloon, pääovista kuten arvonsa tunteva ja ostovoimainen täysi-ikäinen ainakin. Luovuttaessaan korttinsa ensimmäiselle myyjättärelle hän kuulee korvissaan torvimusiikkia ja tukahduttaa vain vaivoin halunsa uskoutua ääntään madaltaen kassanhoitajalle: kulta, sä olet mun ensimmäinen! Hän ei voi estää leveää hymyä nousemasta kasvoilleen; myyjätär säilyttää viileän pokerinsa ja pitää häntä mitä luultavimmin taas vain yhtenä uutena avohoitotapauksena.

Neiti von Minx viettää täyteläisen ja kulutusunelmien kyllästämän puolitoistatuntisen kaupungilla harhaillen. Mahdollisia sijoituskohteita tuntuu olevan loputtomiin: ottaisinko hampaisiini ZOOM!-valkaisun? Minkä topin kanssa leopardikuvioiset kyynärmittaiset satiinisormikkaat sopisivat? Miten olen voinut elää ilman Kari Peitsamon koko tuotantoa?

Neiti von Minx sijoittaa järkevästi kosmetiikkaan ja kalsareihin. Kotiin päästyään hän kohottaa itselleen maljan kitkerällä punaviinillä: if loving you is wrong, then I don't want to be right! Von Minx verkligen älskar sitt nya Visa.