entä jos minä
surisinkin kaikki maailman surut
vuodattaisin kaikki maailman onnettomimmat kyyneleet
olisin aina varautunut pahimpaan
ehkä minä en silloin enää pelkäisi mitään
en luopumista
en pettymistä
en pahuutta
minä valmistautuisin kaikkiin katastrofeihin
ottaisin ne vastaan vakaalla kädelläni ja sanoisin:
"ei, minua te ette saa lannistettua"
vahvistaisin sanomaani huutamalla päin niiden naamaa:
"sillä minä kestän kaiken!"
tai sitten voisin vain käydä maahan makaamaan
ja luovuttaa
Uusimmat blogimerkinnät
- Harhaa 30.05.
- Parsakaali-kinkkupiirakka uupuneen pyllynläm... 06.05.
- Aallokonmittaaja 07.07.
- Viimeisen käyttöpäivän lopullisuus 09.04.
- Viha ja rakkaus 05.10.
- Päiväkirjamerkintä 24.05.
- Carpe diem! 13.11.
- Esi-isien jalanjäljillä 21.04.
- Meedio 23.02.
- Ameba 21.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2024 (2)
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2022 (1)
- ▶ 2021 (1)
- ▶ 2020 (1)
- ▶ 2019 (15)
- ▶ 2018 (4)
- ▶ 2017 (2)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (5)
- ▶ 2010 (49)
- ▶ 2009 (51)
-
▼
2008 (232)
- ▶ joulukuu 2008 (2)
- ▶ marraskuu 2008 (11)
- ▶ lokakuu 2008 (12)
- ▶ syyskuu 2008 (13)
- ▶ elokuu 2008 (10)
- ▶ heinäkuu 2008 (10)
- ▶ kesäkuu 2008 (22)
- ▶ toukokuu 2008 (33)
- ▶ huhtikuu 2008 (43)
- ▶ maaliskuu 2008 (48)
- ▶ helmikuu 2008 (23)
- ▶ tammikuu 2008 (5)
- ▶ 2007 (381)
- ▶ 2006 (93)