Mä tuun hulluksi noiden lehtien kanssa. Pääsin aamukaheksalta tänään nukkumaan kun valvoin koko yön, oli pakko ootella aamua että sai loput lehdet jaettua. Ja arvatkaas mitä. Nyt oottelee portaillani mahtavat pinkat uusia lehtiä. Pääsen niputtamaan taas. Enhän mä sitä oo vielä ikinä tehnykkään. Kyllä me heitän tän homman kohta menemään... Eihän tästä ees makseta paljoo mitää.
Noh, kai se tästä. Onneks on oma kulta jonka syliin pääsee iltasin unohtamaan kaikki päivän murheet. Rakastanrakastanrakastan.
Vaniljajugurtti ja letut naamaan ja lehtien kimppuun...