IRC-Galleria

Tänään on ollu siivouspäivä. Käytiin me kaupungillakin kyllä. Nyt ollaan siivottu aika hyvin ja pitäs pieni hylly siirtää eteisestä olkkariin. Kyllä tämä joulusiivous tästä etenee. Ens viikolla tulee kai sitten se Wii, ja pääsee sitä pelailemaan. =o)
Lemmikit voi hyvin ja luulen että sain vihdoin gerbiileillkin uuden omistajan. Eipä tässä kai sitten kauheesti muuta.

Nukuttiin aika pitkään taas, tai ei ees aika... lääkkeet sekottaa unirytmiä ja sit yöllä ei saa unta. Mut sitten me käytiin kaupungilla, ostettiin jouluvalot ja lyhty parvekkeelle. Ne tarttis kohta laittaa paikoilleen. =o)
Nyt syömään ja sit viettämään loppua lauantai-iltaa ihan kotona rauhassa. =o)

Näihin uusiin lääkkeisiin on sitten kova totutteleminen. Hassua. Mut elämä on.
Kävin kahvilla taas mutta tällä kertaa sain melkein koko ajan istua yksinäni.
Eilen alotettiin siivoamista ja tänään pitäis vielä jatkaa.
Lemmikkien hoitoa ja rentoutumista.

Uudet lääkkeet tekee ihan pöllön olon. Väsyttää ja ei väsytä ja kaikkee.
Saiskohan sitä tänään siivottua? Huomennahan on jo perjantai ja pitäs kai käydä vähän jouluostoksilla.
Kaikenlaista olis tietysti kun vaan jaksais kirjottaa, mutta mitäpä niitä tänne. Tulkaa naamatusten juttelemaan, se on paljon kivempaa. =o)

Tänään kävin kaupungilla pikapuoliin, tai no istuttiin me Arnoldsissa ja juotiin limukat ja minä söin pienen donitsin.
Kaverin tyköä kävin hakemassa uuden puhelimeni ja kun mä en muistanut kopioida numeroitani puhelimesta kortille niin nyt ne kaikki numerot jäi tuohon vanhaan puhelimeen ja sitten ne meni sekasin miehen numeroiden kanssa kun se otti sen puhelimen käyttöönsä ja mulla meinaa mennä herrrrmot.
No, huomenna on keskellä viikkoa ja tarvis yrittää tehdä jotain hyödyllistä.

Nyt on sitten hoitamista täällä kotona. Mutta on nuo marsut kyllä ihania. Ei voi lakata ihailemasta, siellä ne häkissä touhuilee ja syö heinää ja kuikuttaa.
Joulu lähestyy uhkaavasti. Vielä on melkein kaikki jouluostokset tekemättä. Uusi viikko alkais taas huomenna ja olis oltava kaupungilla yheksältä.
Tänään olin pihlavassa auttelemassa tuttuja ja semmosta. Rauhallista oloa.
Ei tässä mitään muuta ihmeempää.

Pitihän sille Wilille hankkia kaverikin, kun sitä oikein mietittiin. Marsu on laumaeläin, että ei kai se kovin onnellinen yksin ole. Käytiin miehen äitin ja siskon kanssa lemmikkiliikkeessä ja miehen sisko sano heti kun näki sen yhen marsun, että toi on ilmiselvä Juuso. No Juuso tuli kotiin tietenkin. Siellä ne nyt tekee tuttavuutta.
Viikonloppukin olis. Mitäs sitä keksis? Marsuja hellin ainakin sydämeni kyllyydestä. =oD

Semmonen olen ollu muutaman päivän. Tuntuu että vähän väliä on itku kurkussa toisten sanomisista. En tiä mikähän siinäkin sitten on.
No, eilen tuli meille marsuvaavi ja kun meidän kotiin jää marsu ja kaksi kissaa, niin aion hoitaa ne kunnolla. Niin.
Kohta alkaapi linnan juhlat. Niitä ajattelin töllötellä. =o)

Yksin jäin kotiin aamulla. Hitaasti mutta varmasti sain itseni käyntiin, ja eikun kauppaan ensin ja sitten kaupungille. En kauheesti ostanu mitään mutta silti tuntu rahaa menevän. Ihmiset oli jo kovasti metsästämässä joululahjoja. Sitten kahvilla kaverilla ja maksoin sen tulevan puhelimeni pois. =oD Joo empäs nyt kirjottele enempää vaan pyörittelen omassa päässäni...
Ai niin. Kävin eläinkaupassa ja mun lemmikkihimoni menee aina vaan päättömämmäksi. Tiedättekö mitä mä nyt haluaisin? Tuliliskoja.

Näimpä tuossa niin ihme unia taas ja paljon että haluan pistää niitä nyt ylös tähän. En tiedä miksi, mutta haluan vaan. Nämä ei ole sitten järjestyksessä, vaan laitan silleen kun muistan.

Eli, olin laivalla. Siellä oli kai yksi porilainen tyyppi joka on ihan mun tuttuni ja sitten joku tuntematon tyyppi. Hämärän peitossa on vähän mitä siellä laivalla tapahtui, mutta sitten olin menossa kotiin, ja nämä molemmat pojat oli jättäneet mun puhelimeeni semmosen ääniviestin. Molemmissa kerrottiin, että ei olla kiinnostuneita minusta ja että anteeksi, ei tästä tule mitään. Olin vähän tuohtunut ja ihmettelinkin sitä koska olin siinä unessa varattu.

Sitten olin meidän lukiossa. Kirjoitin esitelmää kissoista siinä ulkona. Opettaja tuli siihen, ja mä kysyin että koska tämän esitelmän pitäis olla valmis. Se sanoi että 30. päivä. Olin ihan että no mitä mä tätä nyt sitten vielä kirjotan. Vieressä oli urheilukenttä, josta lensi pallo lähelleni. Heitin sen takasin kentälle ja mut kutsuttiin sinne pelaamaan. Siellä oli joku mies, mallilta näyttävä nainen ja muksu. Halusin tehdä siihen mieheen vaikutuksen ( =oD ) ja niimpä päätin että kun se mies heittää pallon, minä saan sen ekana kiinni. Ja niin mun jalat alko mennä semmosta yliluonnollista vauhtia ja minä sen pallon sain. Hah. Heitettyäni pallon takasin miehelle menin hakemaan laukkuni ja esitelmäni, ja huomasin että mulla on nälkä. Kello oli jo puoli yksi, ja ruokailu oli alkanu kaheltatoista. No, menin ruokalaan kattomaan kuitenkin että olisko siellä ruokaa. Ei ollut. Harmitti. Poistuessani näin pojan, johon olin yläasteella ja vielä lukionkin puolella ihastunut kovasti, ja se katsoi mua jotenkin ihmeellisesti.
Ulkona noin kymmenen nuorta yritti nostaa itteään semmoseen umpinaiseen rekka-autoon semmosella nostolavalla. Lava ei jaksanut nostaa niitä ja sekös niitä kiukutti.

Sitten tuli Freddy Kruger, vai miten se nyt kirjotetaan. No se Freddy kuitenkin, kyllä te tiätte. Pari lukiolaistyttöä oli kiusaamassa yhtä hiljasempaa likkaa, kun Freddy ilmesty. Se hissu likka pääsi pakoon, ja Freddy alko ahistelemaan näitä pahiksia. Mä en nähnyt mitä tapahtui, mutta kuulin: "Hey girls. Let's make some new screams." Vähän niinkun leffassa. Ja sitten se huutaminen alkoi. Käsittääkseni poltti ne tytöt.
Seuraavaksi ihmeteltiin urheilukentän laidalta löydettyjä luurankoja. Siinä oli etsivä, joka alotti puhumaan: "I really would want..." ja kaikki odotti että se sanoo jotain rikokseen liittyvää. Mutta jatko kuului: "...some good kebab." Öö, okei. =oD

Että semmosta. Kyllä mä niitä unia kattelin enemmänkin, mutta nää tuli nyt ens hätään mieleen...