IRC-Galleria

Näin se tämäkin viikko on lähteny käyntiin. Hiukan yksinäistä meinaa olla kun se oma kulta on siellä jossain kauempana, mutta onneksi löytyy noita sopivan hulluja kavereita jotka raahaa kuntosalille. Salilla oli vielä kaiken lisäksi ihan mukavaa, miksipä ei ottaisi siitä harrastusta. Se on vaan niin kallista, mutta kattoo nyt... mieli tekis.
On vähän semmonen olo että nukkumatti saattaa haluta vierailulle. Ois hyvä vaan. Päivisin löytyis kyllä tekemistä.

Oltiin kaverin kanssa kaupungilla ja taas tuli naurettua enemmän kun laki sallii. Sitten kaveri tuli kylään ja tehtiin mulle semmonen temppu että nyt mä olenkin ihan blondi. Ei ole edes paha vaikka itte sanonkin. Pelkäsin ettei vaaleet hiukset sovi mulle mutta ihan kivat ne on. =o)
Aatu ulkoili taas. Alkaa sujua jo aika mallikkaasti se kävely. Vielä pelkää ja arastelee jonkun verran outoja ihmisiä ja ääniä mutta uskon että pian tottuu olemaan ulkona ihan hyvin. Siis valjaissa, yksin en sitä päästä vaikka jotkut on sitä mieltä että kissan tarvis olla ulkona itte. Mä en ala sitten suremaan kun joku mun kultapienen myrkyttää tai ajaa yli tai jotain... ettei tulekkaan takasin. Sitäpaitti kissaa ei saa pitää ulkona irti. Niih.
Omaa kultaa on hirvee ikävä jo. Se on koko ens viikon poissa. IIIIK. =o( Miten mää pärjään? Ikävä tuleeeee.

Rakastan. Rakastan rakastan rakastan. Rakastan kertaa miljoona. Ainaskin.

Jenni uudestisyntyi maailmaan eräänä sateisena iltana. Sateen lakattua näki että hänestä tuli sekasikiö.. Perhe oli varakas ja he söivät vain marjoja. Koulussa hän oli hyvä, siellä häntä ei sorrettu.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi oksettamaan kasvikset, niinpä ajankuluksi tuli finnit.

Jenni kehittyi seitsemännelläkymmenellä varsin äksyksi. Päähänsä hän sai vihreät hiukset, sekä vaaleanruskeat silmät.
Heikkoudesta johtuen hän oli melko elämänmyönteinen. Lempiruokaansa makkarapizzaa hän sai työskennellen sipulirengasmainoksena.

Jenni ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa kerran viikossa. Alkoholia hän juo kertoessaan vitsejä.

Hän huuti itselleen puolison jonka kanssa luuli menevänsä naimisiin.

Sen pituinen se.

---> ei hyvin mee mullakaan.

Semmonen se on ollu tää päivä, aika jees. Unta en saanu tietyistä syistä ennen aamuviittä, mutta piti kuitenkin herätä yhentoista aikaan. Iskä poikkesi ja jatkoi matkaansa pohjoseen. Sitten tuli sisko käymään kylässä perheensä kanssa. Ihan pieni prinsessa se siskon likka, vuoden ikänen neitonen. Ihan rakastunu olen. =o) <3
Kulta on ylitöissä että en varmaan näe sitä tänään. =o(
Muuten kaikki aika hyvin.

Heräsin ennen yhtä ja kolmen aikaan suunnistin kaupungille. Kaverin kanssa oltiin kahvilla... tai siis cokistahan me juotiin, ja katteltiin kävelykadun meininkiä. Mukava ilma siinä oli istuskella. Mun oma raksukin siinä kävi morjenstamassa.
Kävin tuolla entisessä työharjottelupaikassakin, semmosessa asuntolassa ja siellä oli aika hissua. Parin tutun kanssa juttelin, muita ei sitten pahemmin näkynykkään. Kaveria vielä moikkasin kotimatkalla.
En tiiä, taidan olla väsyny tai jotain kun mieliala heittelee niin perusteellista vuoristorataa... Huomisesta lähtien tarvis ihan OIKEESTI keskittyä noihin kouluhommiin.
Tällasta.

Viikonloppu oli ja meni. Leffoja katsellessa. Oman kullan kanssa ollaan vietetty aikaa, eilen käytiin jazzkadulla vielä kävelemässä. Syötiin jätskit rannassa ja silleen. Voi olla että huomenna ei nähä toisiamme. Sehän tekee kyllä tietyllä tavalla vaan hyvää, ei sitä joka päivä tarvi toisen naamataulua kattella vaikka kuinka toisesta välittäis.
Tänään vois mennä ajoissa nukkumaan ja herätä huomenna virkeämpänä.

Sadepäivä siis, joten ei oikeen huvita mennä jazzkadullekaan. Niimpä vuokrattiin Oskun kanssa pari leffaa ja naposteltavaa on myös joten iltapäivän pitäs kulua aika hyvin. Olihan se taas arvattavissa että tän viikonlopun sää on tällasta... märänpuoleista.

Jaahans... taas sitä seurustellaan. Kyllä taas kirkkaalta taivaalta tuli tämäkin salama mutta toivotaan että se on hyvä salama...
Elikkä juu... Osku oli tässä mun tykönä viime yönä, ei tosin koko yötä mutta kuitenkin. Tuli sitten semmonen hassu olo. Mun oli kysyttävä että alkaisko se, ja alkoihan se.
Tänä aamuna se poikkesi tässä taas ennen töihin menoa ja sitten äsken olin morjenstamassa sitä tossa kaupungilla. Juteltiin asioita, ja mua mietityttää mutta eipä se auta kun kattoa mitä tulevaisuus tuo.
Mä olen niin koomassa että nyt pitää varmaan mennä vaan ajoissa nukkumaan, tiedän että viikonloppu imee taas mehut ihan kohtalaisesti...

kaikkee sitä sattuu ja tapahtuu.
Eilen oltiin Katan kanssa vielä jazzkadulla morjenstamassa niitä turkkilaisia, ja ensin meni kaikki hyvin mutta sitten mä sain semmosen pienen sanaharkan pystyyn sen Marokkolaisen kanssa. Eipä siinä mitään. Kaveri tuli vielä käymään yöllä kahen aikaan.
Tänään olen siivonnut, koska tuo kaveri tulee taas kylään. =o) Lupasi laittaa mun webbikameran toimimaan (tai ainakin saa yrittää).
Välillä musta tuntuu että mun kissa tarvis viedä hoitoon.