IRC-Galleria

Osallituin tänään ekaa kertaa heppojen päiväruokintaan. =o) Mä oon ihan rakastunu niihin hevosiin, ei voi mitään. Olin tossa pari päivää kipeenä ja ikävä niitä tuli jo. =o) Saatiin tänään tosi nopeeta tahtia kaikki tehtyä. Jos illalla sit rankan päivän päälle syömään ja leffaan... (niitähän ei olekkaan harrastettu ikinä).

Semmosen tarvis nyt. Asiat mutkistuu kun ne pitkittyy ja ne on mutkalla jo nyt.
Lehtien niputtamista ja jakamista olis taas... noin 120 kiloa lehtiä odottelee eteisessäni iloista niputtajaa ja jakajaa. Mä soitan jakelukeskukseen huomenna, en tee tätä hommaa enää päivääkään ylimäärästä.
Murhe, huoli. Huoli, murhe. Elämä on. No, yksi asia on sentään mistä vähän voimia saa taas tähän touhuun... mutta nyt mä lähen käymään kaupassa ja sitten eikun hommiin.

Kolmas päivä tallilla. Alkaa tietysti pikkuhiljaa sujumaan, vaikka hidasta se vielä on. Hepat ei tänään mullitellu mulle ollenkaan, mikä oli hyvä. Mitä nyt se yks poni halus jäädä hiukan ulkona maistelemaan ruohoa, mikä ei olisi sallittua. =oD
Töistä tullessa olin niin poikki että nukuin jonkun aikaa iltapäivää pois ja kun heräsin, piti lähteä käymään oman murun kanssa aakkosilla kun jääkaapista puuttu jotain, ja muutenkin että nähtäs ees vähän. Minä kun olen ollut viime aikoina melko... hmmm... kiireinen. =o/
Aatu ja Roosa tykkää kiehnätä ja olla sylissä yhtäaikaakin. Aatu alkaa oleen jo aika painava nosteltava.
Kai mä heitän jotain iltapalaa huiviin ja suksin sänkyyn, missä varmasti taju lähtee aika helpolla.

Toinen päivä tallilla. Meni se nyt jo vähän helpommin kun eilen. Kai niihin juttuihin tottuu. Yks heppa sitten meni ja astu mun jalalle, onneks ei sattunu mitään.
Päätä särkee vähän ja palelee, mutta lämpöä ei ole.
Kyllä pitäs taas uni tulla, koko päivän melkeen ollu ulkona ja touhunnu.

Tässä ennen töihin lähtöä kirjottelen. Eilen oli eka työpäivä tallilla, ja yllättävänkin raskasta se on. Hevosten koko välillä vähän hirvittää kun ne alkaa vikuroimaan mutta totuttelen siihen.
Elämässä on taas jos jonkinlaista... Yksin pyörittelen päässäni viimeaikoina tapahtuneita juttuja ja... ei hyvää päivää. Mitähän mä oikeen taas säädän?
Joka päivä on niin kiire ettei oikeen istumaan ehtis. Sisällä jyllää kaikenlaiset tunteet ja... äääääähhhh. Pitäs varmaan välillä nukkuakin oikeen kunnolla kun ehtis. No, viikonloppuna sitten.

Lehdet jakamassa. Syömässä. Elokuvissa. Oman murun kanssa. Riisuttu mies oli aika hyvä leffa. Jätskiä, poppareita, karkkia, cokista... apua. Lihon. =oD Rakastan niiiiiiin että melkeen sattuu.
Ny kaverin kans kahveelle --->

...siis tuolla ulkona. Mä taidan vilustua koska piti tehä tommonen pyöräreissu. Mutta hyvä että tein. Kävin tuolla Chapelin tallilla Raumantien varrella ja sinnehän mä sitten pääsin töitä maistelemaan. Siellä on 22 hevosta ja tekemistä siis riittää mutta jotenkin musta tuntuu että siitä voi tulla aika mukavaa. =o)

Jep jep. Hieman näin ja noin nukutun yön jälkeen heräsin kultani viekusta ja sitten piti mennä työkkäriin. Sieltä annettiin työharjottelupaikkojen yhteystietoja. Soitin sitten yhelle hevostallille ja kai mä sinne pääsen työkokeiluun. =o) Jepa jee.
Kaverit ottaa taas ahkerasti yhteyttä. Mukavaahan se on. =o) Oma murukin tuli näin iltasella tähän mun luo seuraksi, joten kaikki kai hyvin. =oD

Taas sykkii patasydän.

Heräsin aika myöhään, jostain syystä nukutti aika lailla. Kerkisin käymään siwassa ja syömään, sit pitikin jo lähteä jäähallille. Siellä oli porukkaa taas ihan kivasti. Hauska peli oli, ja lopputulos ässäfaneille mieluinen 7-3. Että näin. Kavereiden kanssa tuli taas höpistyä ja jäätelöä syötyä. Nammm.
En tiedä mitähän sitä vielä, vois tietysti nukkumaan menoa harkita hyvissä ajoin.

Rakas päiväkirja. Olen kofeiiniyliannostuksen aiheuttamassa humalan kaltaisessa tilassa.
Hoitelin asioita kaupungilla. Kävin työkkärissä missä suunniteltiin mulle työharjottelupaikkaa ja sitten kelan ja muiden kautta kotiin. Kahvia tuli tuossa juotua jos jonkin verran. Nyt on olo ihan... ihmeellinen. En ymmärrä mistään mitään ja... apua.
Mitähän muuta sitä tänään? Tällä viikolla pitäs ainaskin selvitä paljon asioita. Jepu jee.

Olen tässä miettiny ja suunnitellu jonkun aikaa että jospa minusta tulis hätäkeskuspäivystäjä. Niin, itse asiassa olen asiaa ajatellu pari vuotta. Ehkä mä olen joku päivä semmonen.