IRC-Galleria

Kello oli soimassa kymmeneltä, mutta silti oli tosi vaikea nousta sängystä ylös. Koulussa käsiteltiin vaan syrjintälakijuttuja.
Koulun jälkeen menin kaupungille ostamaan marsunpennuille ruokakipon ja juomapullon. Kävin myös pelaamassa photoplayta ja söin jätskin. Sitten kaverieden kanssa kahvilla ja vihdoin kotiin. Pistin nyt sitten nuo poikamarsut toiseen häkkiin, siihen saavat tottua. Tuo yksi on kyllä jäänyt niin pieneksi että sen sukupuolesta ei oikeen vieläkään tahdo ottaa selvää, mutta tytöltä se enemmän näyttää. No, kai se viikon päästä jo sitten näkyy varmasti, kunhan kasvaisi vaan ressukka.
Eipä muuta kun aika hissukseen oloa kotona ja tarvis mennä ajoissa nukkumaan. Itse asiassa voisin sen tehdä tässä tunnin sisään.
Simmosia.

Kotona jököttämistä, koneella oloa ja karkkien mässäilyä. Ajattelin että vähän aikaa vois olla silleen aika hissukseen, ei varmaan tee pahaa.
Kävin illalla kavereita morjenstamassa, ja kattelemassa kun Suomeen valittiin taas presidentti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.
Eipä tänään erikoisia. Kai tämä tästä. Ajan kanssa.

Joo-o. Hyvästejä jätettiin tänään. Nyt on sitten taas yksi ja ainoa toivonpilkahdus jäljellä.
Lauantaipäivä on menny aika rennosti. Aamulla yks perhe kävi kattomassa mun marsuja ja ostopäätöksen tekivät. Kyllä se toisaalta helpottaa sitten kun noista pienemmistä pääsee eroon, sen verran ne kuitenkin sotkee ja pitää meteliä. Vaikka rakkaita ne onkin.
Ajatukset kulkee sinne tänne. Eipä mitään muuta erikoista. Tässähän se viikonloppu menee.

Oijoi. Nyt se on semmonen juttu että tämän tytön tarvii rauhottua. Yks ihminen on mulle täysin hiilenä saatuaan asioita selville. Ja muutenkin kaikki on NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN sekasin. Nyt täytyy ottaa järki käteen. Omatunto kolkuttaa viimestä päivää eikä mistään tule mitään selvää. Auttakee. En mä tiiä.
Yksi taitaa vaan olla mikä saa mut rauhottumaan, mutta... ? Onkohan nämä asiat enää korjattavissa.
Katumusharjoituksia ja ankaraa mietiskelyä.
Aika hissua. Kavereita kävin morenstamassa ja kattomassa kun ne läiski tietokoneella peliä. Kupin kahvia ryystin ja tulin kotiin. Mesestäkin kaikki häipyny.

Nukuin puoli kahteen asti päivällä. Sitten juutuin meseen juttelemaan sen yhen ihanan ihmisen kanssa, ja se kertoili ihme juttuja, surullisia tarinoita elämästään. Haluaisin kyllä oppia sen tuntemaan paremmin. Lienee tarvii taas jossain vaiheessa vierailla helsingissä.
Hiljasta on muuten ollu tänään. Lähinnä oon vaan miettiny asioita, enkä oikeen missään oo ollukkaan.
Nyt tarvis vaan mennä nukkumaan. Sitä ennen lähetän viestin sille ihanalle. <3

Niin se viikko taas alkoi. Helsingin reissusta selvisin hengissä, vaikka väsyttävää se reissaaminen on mutta mielenkiintosta ja palkitsevaa. =o) Asiat selvisi niinkuin pitikin. Nyt on taas vähän selkeemmät suunnitelmat.
Tosi mielenkiintosia viestejä ja maileja olen taas saanut sen reissun jälkeen, ja ... no, huh huh. Ihmisten kanssa on tarvinnu jutella asioita selviksi enemmänkin.
Eilen oltiin kaverin kanssa kattomassa palavaa taloa. Savua tuli melkosesti ja lieskat näky välillä. Palokunta sai tehä hommia ihan kiitettävästi, mutta katto jäi kuitenkin vielä kytemään aika pahasti kun me poistuttiin paikalta. Tänään paloi Mäkilän leipomossa. Ei onneksi kuulemma niin pahasti.
Koulu on alkanu aika pehmosesti, tänäänkin oli vaan kolmen tunnin päivä. Ihan mielenkiintosta asiaa, kulttuurijuttuja ollaan mietitty.
Illemmalla vaan syötiin kavereiden kanssa, häröiltiin ja katteltiin hauskoja videoita. =o)

Kirjottelen näin aamupäivällä täältä helsingistä käsin.
Junat oli eilen myöhässä tämän ilman takia, ja olin asemalla vasta puoli kuuden aikaan. Siitä sitten linja-autoon, jolla muutaman kilometrin kulkeminen kesti lähes tunnin. Liikenne oli pakkasen takia niin uskomaton, etten oo kyllä ikinä nähny vastaavaa. Päänsärky vaivasi eilisen illan, ja vaikka mulle tehtiin täällä tosi herkullinen kebab-annos, en sitä pystyny syömään loppuun kun se päänsärky tekee mulle aina huonon olon muutenkin. Yhen ihanan kaverin näinkin jo eilen. =o) Lisää oottelen, haluisin nähä mahollisimman monta ihmistä nyt kun kerran täällä taas oon.
Miun ystäväni lähti äsken seminaariin, ja mä päätin jäädä tänne sen kämpille koska tuossa ilmassa ei ole ees mitään intoa hillua kaupungilla. Onhan täällä mulla seurana pari miestä xoD toinen on myös musta ja toinen on kai muuten vaan ulkomaalainen. Ne on mulle ystävällisiä, morjenstelevat ilosesti heti aamusta. Kyllähän täällä muutenkin kohdellaan hyvin.
Että semmosia nyt tällä kertaa.

Nyt alkaa munkin kämppä näyttämään pikkuhiljaa asunnolta. Eilen haettiin mulle koulupöytä ja tommonen pikkunen kaappi telkkarin alle sekä pesukone. Lisäksi laitettiin yötä myöten mun konetta kuntoon, ja nyt se toimiikin tosi hyvin, mistä olen ihan ikionnellinen.
Pakkasta on niin että ei tarkene. Ei tee mieli lähteä mihinkään. En edes tiedä tarviiko. Kai sitä kaupassa vois illemmalla käydä ainakin.
Syömässä käytiin kaverin kanssa. Kävelin kotiin, hullu kun olen. Meinasin kuolla. On niin jäätävän kylmä että ei uskoiskaan. Kai pitäis vielä tavaroita laittaa kuntoon huomista varten jos tulee vaikka johonkin lähettyä...

Ohhoh. Nukuin pitkälle iltapäivään ja kävin sitten kaupassa. Sen jälkeen päätin etten poistu tänään kotoa mihinkään, vaan pidän ihan ittekseni rauhallisen telkkarintäyteisen koti-illan. Mesessä kävin mielenkiintosia keskusteluja. Sovintoa syntyy pikkuhiljaa sen yhen tärkeän ihmisen kanssa. "Let's keep the ball rolling", se sanoi. Samaan aikaan se toinen söpöläinen jonka kanssa numeroita vaihdoin tuli myös meseen ja siitä meni pääni sekasin. Helliä sanoja vaihdettiin, mutta se oli sitä mieltä että ei ois reilua alkaa nyt just mihinkään kun toinen on mut ensin löytäny. "Try to forget me. Ill try to forget you, but it's not going to be easy", se sanoi. Mitä mä teen? En mä haluais menettää kumpaakaan. Päätös on kuiteskin tehtävä. Pian. Tämän jälkimmäisen kanssa kun sais käsi kädessä kulkea joskus nii oisin kyllä maailman onnellisin ja ylpein ihminen. Monella ei niin hyvännäköstäkään miestä ois, ( xoD ) vaikka eihän se siinä se pääasia olekkaan. Pelkään vaan että sen näkösen miehen ympärillä niitä naisia taitaa pörrätä ihan liian ahkeraan... En haluais kyllä silti tätä ensimmäistäkään satuttaa mitenkään. Helsinki on liian kaukana.
Telkkaria oon vaan kattellu. Ja musiikkia kuunnellu. Marsut kasvaa, voi hyvin, syö, juo, sotkee ja pitää elämää. Niinkun kuuluukin.
Eipä tänään muuta. Tässä tulikin tämän päivän tärkeimmät (pinnalliset) ajatukset. Mulle sanottiin eilen että musta on tullu pinnallinen. Että ei merkkaa enää mikää muu kun ulkonäkö. Tuota tarvii miettiä. En mä semmoseksi halua muuttua.

Nukuin viime yönä tosi huonosti, ehkä pari tuntia. Sitten revin itseni ylös ja lähdin kouluun. Kun saavuin perille, oli rakennus kumman tyhjän oloinen. Ei mitään eikä ketään missään. Sitten muistin, että meidän piti jossain vaiheessa muuttaa viereiseen rakennukseen. Sinne sitten. Siellä minulle kerrottiin, että koulu alkaa vasta viikon päästä maanantaina. Että tervetuloa silloin uudestaan.
Jos viikko alkaa näin, en uskalla edes ajatella mitä kaikkea on tulossa... No, viikko ylimääräistä vapaata vielä. Koskahan olen viimeksi ollut tähän aikaan hereillä ja kerinnyt käymään jo ulkonakin...
Kaikenlaista on taas tullu mietittyä. Yhen ihmisen kanssa yritän saada leppymistä ja sovintoa aikaseksi, saa nähdä onnistuuko. Minä en ole täydellinen, ja teen valitettavasti asioita väärin kuten kaikki muutkin joskus, mutta ehkä niistä oppii ja toivon että tämä kaveri antaa aikanaan anteeksi.
Kotona vaan hissukseen suurimmaksi osaksi, tuntuu nyt että vähän kaikki ottaa päähän ja masentaa. Mut kyllä se siitä helppaa ihan varmaan.